"Jos nainen pyrkii olemaan tasa-arvoinen miesten kanssa, häneltä puuttuu kunnianhimo.” Näin kauniisti lausui joskus yhdysvaltalainen psykologi Timothy Leary.Miltä tuntuu olla nainen Suomessa vuonna 2023? Millaisiin lasikattoihin ja betoniseiniin naisena nykyään törmää? Millainen on nykyään naisen euro, naisten koulutustaso, naisten vaikutusvalta?Nykynaiseudesta keskustellaan viimeisessä Maamme-kirjassani, ja kokemusasiantuntijavieraani ovat kirjailija ja terapeutti Anja Snellman sekä toimittaja ja kolumnisti Sanna Ukkola.

"Jos nainen pyrkii olemaan tasa-arvoinen miesten kanssa, häneltä puuttuu kunnianhimo.” Näin kauniisti lausui joskus yhdysvaltalainen psykologi Timothy Leary. Miltä tuntuu olla nainen Suomessa vuonna 2023? Millaisiin lasikattoihin ja betoniseiniin naisena nykyään törmää? Millainen on nykyään naisen euro, naisten koulutustaso, naisten vaikutusvalta? Nykynaiseudesta keskustellaan viimeisessä Maamme-kirjassani, ja kokemusasiantuntijavieraani ovat kirjailija ja terapeutti Anja Snellman sekä toimittaja ja kolumnisti Sanna Ukkola.

Nainen maailman onnellisimmassa maassa

Taivaan tutkiminen on ihmiskunnan vanhimpia harrastuksia ja tieteenaloja. Tällä hetkellä maapalloa kiertää lähes 8000 aktiivista satelliittia, yli 600 ihmistä on jo jo käynyt avaruudessa, ja kaukaisin ihmisen luoma esine, Voyager-luotain, on jo lähdössä pois aurinkokunnastamme.Miten avaruustutkimus ja avaruusteknologia vaikuttavat arkielämäämme ja ajatusmaailmaamme? Ja mihin suuntaan ne kehittyvät tulevaisuudessa? Millaine rooli Suomella on avaruustutkimuksesssa?Vieraina ovat kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist.ja planetaarisen astrofysiikan apulaisprofessori Mikael Granvik.

Taivaan tutkiminen on ihmiskunnan vanhimpia harrastuksia ja tieteenaloja. Tällä hetkellä maapalloa kiertää lähes 8000 aktiivista satelliittia, yli 600 ihmistä on jo jo käynyt avaruudessa, ja kaukaisin ihmisen luoma esine, Voyager-luotain, on jo lähdössä pois aurinkokunnastamme. Miten avaruustutkimus ja avaruusteknologia vaikuttavat arkielämäämme ja ajatusmaailmaamme? Ja mihin suuntaan ne kehittyvät tulevaisuudessa? Millaine rooli Suomella on avaruustutkimuksesssa? Vieraina ovat kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist.ja planetaarisen astrofysiikan apulaisprofessori Mikael Granvik.

Suomalainen avaruus

Jo aika monta vuotta olemme saaneet kuulla, kuinka jakautunut, polarisoitunut tai peräti pirstoutunut yhteiskuntamme nykyään on.Vanha yhtenäiskulttuuri on kadoksissa eikä YYA-ajan konsensusta kohta kukaan edes muista. Vai onko meillä nykyään uusi yhtenäiskulttuuri, jolla on uudet symbolinsa ja johtohahmonsa? Kaipaako Suomi vanhoja hyviä aikoja, jolloin kaikki tunsivat Tuntemattoman sotilaan ja Eino Leinon runot Loirin laulamina?Vieraina ovat professori Anu Koivunen ja viestintäyrittäjä Jan Erola.

Jo aika monta vuotta olemme saaneet kuulla, kuinka jakautunut, polarisoitunut tai peräti pirstoutunut yhteiskuntamme nykyään on. Vanha yhtenäiskulttuuri on kadoksissa eikä YYA-ajan konsensusta kohta kukaan edes muista. Vai onko meillä nykyään uusi yhtenäiskulttuuri, jolla on uudet symbolinsa ja johtohahmonsa? Kaipaako Suomi vanhoja hyviä aikoja, jolloin kaikki tunsivat Tuntemattoman sotilaan ja Eino Leinon runot Loirin laulamina? Vieraina ovat professori Anu Koivunen ja viestintäyrittäjä Jan Erola.

Ikävöikö Suomi yhtenäiskulttuurin aikaa?

Kysymys on aina sama: mistä löytyy se suuri rakkaus? Tai edes pieni?Tapamme ja taktiikkamme etsiä ja löytää kumppani muuttuvat alvariinsa. Harva käy enää lavatansseissa tai kirjoittaa palavia rakkauskirjeitä. Nykyään on käytössä Tinder-tykkäykset ja kukkakimpunkin voi lähettää digikuvana.Kuinka me nykymaailmassa tutustumme toisiimme? Kuinka nykyään flirttaillaan? Kuinka nykyään seurustellaan ja deittaillaan? Vanhat säännöt ovat muuttuneet niin nopeasti, että moni on jo tippunut kärryiltä.Vieraina ovat kirjailija Jenni Janakka ja parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Kysymys on aina sama: mistä löytyy se suuri rakkaus? Tai edes pieni? Tapamme ja taktiikkamme etsiä ja löytää kumppani muuttuvat alvariinsa. Harva käy enää lavatansseissa tai kirjoittaa palavia rakkauskirjeitä. Nykyään on käytössä Tinder-tykkäykset ja kukkakimpunkin voi lähettää digikuvana. Kuinka me nykymaailmassa tutustumme toisiimme? Kuinka nykyään flirttaillaan? Kuinka nykyään seurustellaan ja deittaillaan? Vanhat säännöt ovat muuttuneet niin nopeasti, että moni on jo tippunut kärryiltä. Vieraina ovat kirjailija Jenni Janakka ja parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Laulu rakastamisen vaikeudesta

Työväen vappuperinne alkoi, kun 1.5.1886 ammattiliitot Yhdysvalloissa järjestivät laajan yleislakon kahdeksantuntisen työpäivän puolesta.Ylioppilaiden vappu taas tuli Suomeen Ruotsista, jossa sitä juhlittiin perinteisesti syömällä ja juomalla runsaasti. Suomessa vapusta on ajan mittaan kehitelty ikioma juhla, jolla on ihan omat perinteensä ja rituaalinsa.  Mistä suomalainen vappu on tehty ja kuinka se kehittyy globaalissa maailmassa?Vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Työväen vappuperinne alkoi, kun 1.5.1886 ammattiliitot Yhdysvalloissa järjestivät laajan yleislakon kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. Ylioppilaiden vappu taas tuli Suomeen Ruotsista, jossa sitä juhlittiin perinteisesti syömällä ja juomalla runsaasti. Suomessa vapusta on ajan mittaan kehitelty ikioma juhla, jolla on ihan omat perinteensä ja rituaalinsa. Mistä suomalainen vappu on tehty ja kuinka se kehittyy globaalissa maailmassa? Vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Vapun juuret ja tulevaisuus

Ukrainan sota ja sen aihettuma energiakriisi ovat pistäneet meidätkin miettimään, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on. Kuinka tavallisen kansalaisen pitäisi kriiseihin varautua? Millaista kotivaraa kannattattaisi pitää aina poikkeustilojen varalta. Entä pitäisikö jollakin tavalla varautua myös pitempien kriisien varalta? Missä kulkee raja järkevän varautumisen ja vainoharhaisuuden välillä?Pahan päivan varalle varautumisesta keskustellaan Roman Schatzin ohjelmassa. Vieraina ovat eloonjäämiskouluttaja Mika Kalakoski ja Kansalaisen varautumisoppaan kirjoittaja Riitta Björn.

Ukrainan sota ja sen aihettuma energiakriisi ovat pistäneet meidätkin miettimään, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on. Kuinka tavallisen kansalaisen pitäisi kriiseihin varautua? Millaista kotivaraa kannattattaisi pitää aina poikkeustilojen varalta. Entä pitäisikö jollakin tavalla varautua myös pitempien kriisien varalta? Missä kulkee raja järkevän varautumisen ja vainoharhaisuuden välillä? Pahan päivan varalle varautumisesta keskustellaan Roman Schatzin ohjelmassa. Vieraina ovat eloonjäämiskouluttaja Mika Kalakoski ja Kansalaisen varautumisoppaan kirjoittaja Riitta Björn.

Kansalaisen kriisivalmius

Työperäinen maahanmuutto on monissa yhteyksissä esitetty ratkaisuksi Suomen talouden ja sitä kautta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen. Mitä hyötyjä ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Olemmeko kenties jo auttamattoman myöhässä kansainvälisessä rekrykilpailussa? Miksi kenenkään kannattaa Suomeen työn perässä muuttaa, kun muitakin vaihtoehtoja maailmalla on? Kuinka luomme vetovoimaa ja pitovoimaa?Vieraina ovat EK:n asiantuntija Mikko Räsänen ja politiikan tutkija Pasi Saukkonen.

Työperäinen maahanmuutto on monissa yhteyksissä esitetty ratkaisuksi Suomen talouden ja sitä kautta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen. Mitä hyötyjä ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Olemmeko kenties jo auttamattoman myöhässä kansainvälisessä rekrykilpailussa? Miksi kenenkään kannattaa Suomeen työn perässä muuttaa, kun muitakin vaihtoehtoja maailmalla on? Kuinka luomme vetovoimaa ja pitovoimaa? Vieraina ovat EK:n asiantuntija Mikko Räsänen ja politiikan tutkija Pasi Saukkonen.

Työvoimaa ulkomailta - elinvoimaa Suomelle?

Suomi on perinteisesti ollut itsepalvelun ja jonotusnumeroiden luvattu maa, mutta digiloikka näyttää lisäävän itsepalvelukulttuuria entisestään. Kaupoissa on nykyään itsepalvelukassa, junissa ja busseissa ei enää myydä lippuja, ja jos on asiaa viranomaisille, pitää jutella jonkun chatbotin kanssa. Ihminen, jolla ei ole älypuhelinta eikä pankkitunnuksia tai joka ei osaa käyttää niitä, ei ole enää täysin mukana tässä yhteiskunnassa.Miksi haluamme minimoida ihmisten väliset kohtaamiset aina, kun se on vain mahdollista? Mitä suomalaisilla on henkilökohtaista palvelua vastaan?Onko nykyinen itsepalvelun maailma oikeasti parempi kuin vanha maailma? Vai voittaako uudistuksissa vauhti usein järjen?Vieraina ovat tuotantotalouden professori Paul Lillrank ja kuluttajatutkimuksen professori Visa Heinonen.

Suomi on perinteisesti ollut itsepalvelun ja jonotusnumeroiden luvattu maa, mutta digiloikka näyttää lisäävän itsepalvelukulttuuria entisestään. Kaupoissa on nykyään itsepalvelukassa, junissa ja busseissa ei enää myydä lippuja, ja jos on asiaa viranomaisille, pitää jutella jonkun chatbotin kanssa. Ihminen, jolla ei ole älypuhelinta eikä pankkitunnuksia tai joka ei osaa käyttää niitä, ei ole enää täysin mukana tässä yhteiskunnassa. Miksi haluamme minimoida ihmisten väliset kohtaamiset aina, kun se on vain mahdollista? Mitä suomalaisilla on henkilökohtaista palvelua vastaan? Onko nykyinen itsepalvelun maailma oikeasti parempi kuin vanha maailma? Vai voittaako uudistuksissa vauhti usein järjen? Vieraina ovat tuotantotalouden professori Paul Lillrank ja kuluttajatutkimuksen professori Visa Heinonen.

 Miksi Suomesta on tullut itsepalvelumaa?

Lähes 7 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä kuollut koronaan ja liki 700 miljoonaa on toipunut viruksen aiheuttamasta taudista. Pandemia alkaa jäädä taakse ainakin Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa.Mutta korona on jättänyt jälkensä paitsi immuunijärjestelmäämme myös yhteiskuntaan, elintapoihin, bisnekseen, ihmissuhteisiin ja jopa ajattelutapaamme.Mitä olemme viimeisen kolmen vuoden aikana oppineet? Tekisimmekö kaiken samalla tavalla, jos uusi pandemia iskisi? Kuinka virus on muuttanut meitä ja arvomaailmaamme?Vieraina ovat sosiologian professori Terhi-Anna Wilska ja filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen.

Lähes 7 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä kuollut koronaan ja liki 700 miljoonaa on toipunut viruksen aiheuttamasta taudista. Pandemia alkaa jäädä taakse ainakin Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa. Mutta korona on jättänyt jälkensä paitsi immuunijärjestelmäämme myös yhteiskuntaan, elintapoihin, bisnekseen, ihmissuhteisiin ja jopa ajattelutapaamme. Mitä olemme viimeisen kolmen vuoden aikana oppineet? Tekisimmekö kaiken samalla tavalla, jos uusi pandemia iskisi? Kuinka virus on muuttanut meitä ja arvomaailmaamme? Vieraina ovat sosiologian professori Terhi-Anna Wilska ja filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen.

Miten korona on muuttanut meitä ja maailmaa?

Maan suurimman sanomalehden päätoimittaaj joutui eroamaan rattijuopumussyytteen vuoksi. Ministerin epäiltyjä humalatiloja puidaan lehdissä viikkotolkulla. Alkoholi tuntuu olevan suomalaisille edelleen vaikea aine ja aihe. Menetyksekäs ura voi päättyä yhden illan törttöilyyn.  Oppivatko suomalaiset ikinä juomaan oikein? Millainen on nykysuomen juomisetiketti? Miten juomakulttuurimme on muuttunut viime vuosikymmeninä?Vieraina ovat päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Olutseuran puheenjohtaja Juha Sinisalo

Maan suurimman sanomalehden päätoimittaaj joutui eroamaan rattijuopumussyytteen vuoksi. Ministerin epäiltyjä humalatiloja puidaan lehdissä viikkotolkulla. Alkoholi tuntuu olevan suomalaisille edelleen vaikea aine ja aihe. Menetyksekäs ura voi päättyä yhden illan törttöilyyn. Oppivatko suomalaiset ikinä juomaan oikein? Millainen on nykysuomen juomisetiketti? Miten juomakulttuurimme on muuttunut viime vuosikymmeninä? Vieraina ovat päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Olutseuran puheenjohtaja Juha Sinisalo

Alkoholi ja käytössäännöt

Roman Schatzin suorassa keskusteluohjelmassa puhutaan maailman muutoksista, murroksista, trendeistä ja tulevaisuudesta. Mihin Suomi-neito on matkalla ja miten maailman tuulet vaikuttavat matkan suuntaan?Veteraanimaahanmuuttaja Roman Schatz tarkastelee aikamme ilmiöitä syvällisesti, provosoivan ennakkoluulottomasti ja ennen kaikkea kevyellä, saksalaisen humoristisella otteella.Keskustelukumppaneina on eri alojen yliasiantuntijoita ja muita kiinnostavia ihmisiä.Taustatoimittaja: Jussi PylväsTuottaja: Jorma Honkanen

Roman Schatzin suorassa keskusteluohjelmassa puhutaan maailman muutoksista, murroksista, trendeistä ja tulevaisuudesta. Mihin Suomi-neito on matkalla ja miten maailman tuulet vaikuttavat matkan suuntaan? Veteraanimaahanmuuttaja Roman Schatz tarkastelee aikamme ilmiöitä syvällisesti, provosoivan ennakkoluulottomasti ja ennen kaikkea kevyellä, saksalaisen humoristisella otteella. Keskustelukumppaneina on eri alojen yliasiantuntijoita ja muita kiinnostavia ihmisiä. Taustatoimittaja: Jussi Pylväs Tuottaja: Jorma Honkanen

Roman Schatzin Maamme-kirja

Elämä ei todellakaan ole oikeudenmukainen, sen tiedämme kaikki. Mutta sentään kuolema koittaa jokaiselle tasan kerran. Miten Suomessa kuollaan ja kuinka kuolevia ihmisiä  autetaan? Millainen on nykysuomalaisen suhde kuolemaan ja kuinka tuo suhde muuttuu ajan mukana? Kuolemasta, surusta ja saattohoidosta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat sairaanhoitaja Anu Koskela ja pastori ja kirjailija Kai Sadinmaa.

Elämä ei todellakaan ole oikeudenmukainen, sen tiedämme kaikki. Mutta sentään kuolema koittaa jokaiselle tasan kerran. Miten Suomessa kuollaan ja kuinka kuolevia ihmisiä autetaan? Millainen on nykysuomalaisen suhde kuolemaan ja kuinka tuo suhde muuttuu ajan mukana? Kuolemasta, surusta ja saattohoidosta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat sairaanhoitaja Anu Koskela ja pastori ja kirjailija Kai Sadinmaa.

Kuinka me kuolemme?

Tapamme viestitellä on lyhyessä ajassa muuttunut perinpohjaisesti. Joidenkin mielestä netti on tuonut kansalaisille ennennäkemättömän paljon sananvapautta.  Toisten mielestä anonyymi ja estoton viestittely kaventaa sananvapautta, koska kaikki eivät halua altistua vihapuheelle tai maalittamiselle.Mitä sanavapaudelle ja keskustelukulttuurillemme ja on tapahtumassa? Miten nykymaailmassa pitäisi määritellä sananvapauden rajat?Roman Schatzin vieraina ovat Julkisen sanan neuvoston valittu tuleva puheenjohtaja Eero Hyvönen ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittaja Matias Turkkila.

Tapamme viestitellä on lyhyessä ajassa muuttunut perinpohjaisesti. Joidenkin mielestä netti on tuonut kansalaisille ennennäkemättömän paljon sananvapautta. Toisten mielestä anonyymi ja estoton viestittely kaventaa sananvapautta, koska kaikki eivät halua altistua vihapuheelle tai maalittamiselle. Mitä sanavapaudelle ja keskustelukulttuurillemme ja on tapahtumassa? Miten nykymaailmassa pitäisi määritellä sananvapauden rajat? Roman Schatzin vieraina ovat Julkisen sanan neuvoston valittu tuleva puheenjohtaja Eero Hyvönen ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittaja Matias Turkkila.

Sananvapauden rajat

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa porojen sallitun enimmäismäärän vuosikymmeneksi kerrallaan. Vuosina 2010–2020 suurin sallittu poromäärä on 203 700 yksilöä.Kuinka tärkeä porotalous on koko Suomen kannalta? Mikä on porotalouden kulttuurinen merkitys? Entä  miten se vaikuttaa pohjoiseen ympäristöön?Vieraina ovat kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen ja Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja ja poromies-lehden päätoimittaja Anne Ollila.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa porojen sallitun enimmäismäärän vuosikymmeneksi kerrallaan. Vuosina 2010–2020 suurin sallittu poromäärä on 203 700 yksilöä. Kuinka tärkeä porotalous on koko Suomen kannalta? Mikä on porotalouden kulttuurinen merkitys? Entä miten se vaikuttaa pohjoiseen ympäristöön? Vieraina ovat kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen ja Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja ja poromies-lehden päätoimittaja Anne Ollila.

Porojen maailma

Sodat ja muut kriisit muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksija vaikeammin hahmotettaviksi tapahtumiksi. Miten suomalainen varusmieskoulutus pystyy vastaamaan ajan haasteisiin? Mitä nykyintissä oikeasti oppii?  Millainen on Suomen armeijan kasvatusfilosofia ja ihmiskuva? Hauptgefreiter Roman Schatz yrittää tehdä Suomen varusmieskolutuksen tupatarkastusta. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen ja varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula.

Sodat ja muut kriisit muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hahmotettaviksi tapahtumiksi. Miten suomalainen varusmieskoulutus pystyy vastaamaan ajan haasteisiin? Mitä nykyintissä oikeasti oppii? Millainen on Suomen armeijan kasvatusfilosofia ja ihmiskuva? Hauptgefreiter Roman Schatz yrittää tehdä Suomen varusmieskolutuksen tupatarkastusta. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen ja varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula.

Varusmieskoulutuksen strategia

Suomi on kesäfestivaalien luvattu maa. Monella paikkakunnalla vuotuinen kesäjuhla tai festivaali on vuoden kohokohta, jota valmistellaan ja odotetaan koko pitkä talvi. Festivaaleilla on omat vapaaehtoiset tukijoukkonsa, joille kesän juhlien valmistelu on usein vuosia kestänyt rakas harrastus.Mutta nyt on tulossa historiallinen kesä. Pandemian vuoksi ei voida pitää festivaaleja, pitäjänjuhlia, kesäteatteriesityksiä eikä muita kesän kokokohtia,  Miten suomalaiset kestävät koko kesän ilman kesäjuhlia?Mitä yhteistä mutta turvallista voisi keksiä kesäjuhlien tilalle? Roman Schatzin vieraina ovat muusikko Erja Lyytinen ja Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula.

Suomi on kesäfestivaalien luvattu maa. Monella paikkakunnalla vuotuinen kesäjuhla tai festivaali on vuoden kohokohta, jota valmistellaan ja odotetaan koko pitkä talvi. Festivaaleilla on omat vapaaehtoiset tukijoukkonsa, joille kesän juhlien valmistelu on usein vuosia kestänyt rakas harrastus. Mutta nyt on tulossa historiallinen kesä. Pandemian vuoksi ei voida pitää festivaaleja, pitäjänjuhlia, kesäteatteriesityksiä eikä muita kesän kokokohtia, Miten suomalaiset kestävät koko kesän ilman kesäjuhlia? Mitä yhteistä mutta turvallista voisi keksiä kesäjuhlien tilalle? Roman Schatzin vieraina ovat muusikko Erja Lyytinen ja Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula.

Miten suomalaiset selviävät ilman kesäjuhlia?

Viime vuonna tehdyssä kyselytutkimuksessa jopa 78 prosenttia vastaajista luokitteli itsensä ainakin jossain määrin luontoihmiseksi. Siis käytännössä noin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta mieltää olevansa luontoihminen.Onko suomalaisten erityinen suhde luontoon myytti vai todellisuutta? Koronapandemia on täyttänyt ulkoilualueet ja kansallispuistot. Merkitseekö tämä sitä, että myös luontoharrastukset lisäävät nyt rajusti suosiotaan? Kestääkö luonto retkeilevät massat?Suomalaisten luontosuhteen laatua ja lujuutta pohditaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Metsähallituksen puistonjohtaja Harri Karjalainen ja kuvataiteilija Jussi Kivi.

Viime vuonna tehdyssä kyselytutkimuksessa jopa 78 prosenttia vastaajista luokitteli itsensä ainakin jossain määrin luontoihmiseksi. Siis käytännössä noin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta mieltää olevansa luontoihminen. Onko suomalaisten erityinen suhde luontoon myytti vai todellisuutta? Koronapandemia on täyttänyt ulkoilualueet ja kansallispuistot. Merkitseekö tämä sitä, että myös luontoharrastukset lisäävät nyt rajusti suosiotaan? Kestääkö luonto retkeilevät massat? Suomalaisten luontosuhteen laatua ja lujuutta pohditaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Metsähallituksen puistonjohtaja Harri Karjalainen ja kuvataiteilija Jussi Kivi.

Nyt suomalaiset ryntäävät luontoon - mitä siitä seuraa?

Aikoinaan homoseksuaalisuus oli rikos, mutta raiskaus avioliitossa ei. Ennen vanhaan kuolemanrangaistusta pidettiin tarpeellisena mutta nykyään se kauhistuttaa useimpia suomalaisia.Vielä jokin aika sitten sellaisia sanoja kuin vanhus, mustalainen tai neekeri käytettiin yleisesti ja arkailematta. Nyt kaikki tietävät, että niiden käytössä pitää noudattaa tarkkaa harkintaa.Jokainen meistä muistaa asioita, jotka olivat ennen  normaaleja mutta jotka ovat nykyään sopimattomia tai peräti laittomia. Ja toisinpäin.Miten normimme, moraalimme, arvomaailmamme ja käytöstapamme muuttuvat ja mikä saa ne muuttumaan? Miltä huominen moraali mahdollisesti näyttää? Muuttaako koronakriisi pysyvästi normejamme ja oikeuskäsityksiämme?Roman Schatzin vieraina ovat vieraina ovat filosofi Tuomas Nevanlinna ja kirjailija Taina West.

Aikoinaan homoseksuaalisuus oli rikos, mutta raiskaus avioliitossa ei. Ennen vanhaan kuolemanrangaistusta pidettiin tarpeellisena mutta nykyään se kauhistuttaa useimpia suomalaisia. Vielä jokin aika sitten sellaisia sanoja kuin vanhus, mustalainen tai neekeri käytettiin yleisesti ja arkailematta. Nyt kaikki tietävät, että niiden käytössä pitää noudattaa tarkkaa harkintaa. Jokainen meistä muistaa asioita, jotka olivat ennen normaaleja mutta jotka ovat nykyään sopimattomia tai peräti laittomia. Ja toisinpäin. Miten normimme, moraalimme, arvomaailmamme ja käytöstapamme muuttuvat ja mikä saa ne muuttumaan? Miltä huominen moraali mahdollisesti näyttää? Muuttaako koronakriisi pysyvästi normejamme ja oikeuskäsityksiämme? Roman Schatzin vieraina ovat vieraina ovat filosofi Tuomas Nevanlinna ja kirjailija Taina West.

Eilen kielletty, tänään normaali – eilen  normaali, tänään kielletty

Koronavirus teki tästä vuodesta myös erilaisen ruokavuoden. Ravintolat ovat kiinni ja kansa joutuu kokkaamaan itse tai syömään eineksiä.Maanviljelijät ja puutarhurit ihmettelevät, miten kesän sato saadaan korjattua ilman ulkomaista työvoimaa.  Globaali kriisi on pannut monet miettimään, voiko ruoasta tulla joskus samanlainen pula kun nyt on kasvomaskeista.Muuttaako tämä kaikki suhdettamme ruokaan? Nouseeko kotimaisen ruoan arvostus kun huoltovarmuudesta puhutaan joka päivä? Kuinka ravintolakulttuuri ja -tarjonta muuttuvat sitten kun kriisi on ohi? Muuttuuko myös asenteemme ruokaa kohtaan?Roman Schatzin vieraana on oimittaja Jari Hanska.

Koronavirus teki tästä vuodesta myös erilaisen ruokavuoden. Ravintolat ovat kiinni ja kansa joutuu kokkaamaan itse tai syömään eineksiä. Maanviljelijät ja puutarhurit ihmettelevät, miten kesän sato saadaan korjattua ilman ulkomaista työvoimaa. Globaali kriisi on pannut monet miettimään, voiko ruoasta tulla joskus samanlainen pula kun nyt on kasvomaskeista. Muuttaako tämä kaikki suhdettamme ruokaan? Nouseeko kotimaisen ruoan arvostus kun huoltovarmuudesta puhutaan joka päivä? Kuinka ravintolakulttuuri ja -tarjonta muuttuvat sitten kun kriisi on ohi? Muuttuuko myös asenteemme ruokaa kohtaan? Roman Schatzin vieraana on oimittaja Jari Hanska.

Ruokakriisi ja kriisiruoka

Maanantaina  20.4. Adolf  Hitler täyttäisi 131 vuotta, jos eläisi.  Hän on toki takuuvarmasti kuollut  salaliittoteorioista huolimatta.Silti tuntuu siltä, että hänellä on  edelleenkin kohtuuttoman paljon vaikutusvaltaa. Hän teki harmittomasta viiksimallista ikuisesti kelvottoman.  Hakaristi on maailman kielletyin graafinen symboli. Sadat tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa ihailevat edelleenkin  miestä,  joka suggeroi suuret ihmisjoukot väkivaltaisen aatteensa kannattajiksi. Miksi juuri Adolf Hitler ja hänen kansallissosialistinen puolueensa veivät kaikilta muilta hulluilta hirmuhallitsijoilta ja diktatuureilta ykköspaikan? Miten on mahdollista, että uusnatsijärjestöjä on perustettu kaikkiin Natsi-Saksan entisiin uhrivaltioihin ja niiden  jäseninä on henkilöitä, joita Saksassa pidettiin Hitlerin aikana ali-ihmisinä? Mikä natsiaatteessa edelleen kiehtoo ja kiinnostaa?Roman Schatzin vieraina ovat vieraina kirjailija Heidi Köngäs ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

Maanantaina 20.4. Adolf Hitler täyttäisi 131 vuotta, jos eläisi. Hän on toki takuuvarmasti kuollut salaliittoteorioista huolimatta. Silti tuntuu siltä, että hänellä on edelleenkin kohtuuttoman paljon vaikutusvaltaa. Hän teki harmittomasta viiksimallista ikuisesti kelvottoman. Hakaristi on maailman kielletyin graafinen symboli. Sadat tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa ihailevat edelleenkin miestä, joka suggeroi suuret ihmisjoukot väkivaltaisen aatteensa kannattajiksi. Miksi juuri Adolf Hitler ja hänen kansallissosialistinen puolueensa veivät kaikilta muilta hulluilta hirmuhallitsijoilta ja diktatuureilta ykköspaikan? Miten on mahdollista, että uusnatsijärjestöjä on perustettu kaikkiin Natsi-Saksan entisiin uhrivaltioihin ja niiden jäseninä on henkilöitä, joita Saksassa pidettiin Hitlerin aikana ali-ihmisinä? Mikä natsiaatteessa edelleen kiehtoo ja kiinnostaa? Roman Schatzin vieraina ovat vieraina kirjailija Heidi Köngäs ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

Miksi Hitler on niin vahva brändi?

Kymmeniä vuosia Eurooppa on pikku hiljaa hävittänyt ahtaita, aikansa eläneitä rajojaan. Se on yrittänyt integroitua yhdeksi suureksi talous- ja kulttuurialueeksi, keksinyt itselleen Euron, Euroviisut ja Eurooppaparlamentin. Mutta vain muutaman kriisiviikon jälkeen kaikki vaivoin aikaan saadut edistysaskeleet näyttävät pudonneen Kankkulan kaivoon.EU ei koordinoi kriisitoimenpiteitä eikä huoltovarmuutta, vaan jokainen valtio tekee, minkä tilanteessa parhaaksi näkee. Mantereemme integraatio on kääntynyt päälaelleen.  Jäsenvaltiot käpertyvät koteihinsa, Suomeen on tullut jopa uusi raja maan sisälle ja Unkarissa hallitsee jo ensimmäinen diktaattori poikkeustilan verukkeella.Mitä Euroopalle tapahtuu ja millainen on koronakriisin jälkeinen Eurooppa? Vieraana on entinen suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula.

Kymmeniä vuosia Eurooppa on pikku hiljaa hävittänyt ahtaita, aikansa eläneitä rajojaan. Se on yrittänyt integroitua yhdeksi suureksi talous- ja kulttuurialueeksi, keksinyt itselleen Euron, Euroviisut ja Eurooppaparlamentin. Mutta vain muutaman kriisiviikon jälkeen kaikki vaivoin aikaan saadut edistysaskeleet näyttävät pudonneen Kankkulan kaivoon. EU ei koordinoi kriisitoimenpiteitä eikä huoltovarmuutta, vaan jokainen valtio tekee, minkä tilanteessa parhaaksi näkee. Mantereemme integraatio on kääntynyt päälaelleen. Jäsenvaltiot käpertyvät koteihinsa, Suomeen on tullut jopa uusi raja maan sisälle ja Unkarissa hallitsee jo ensimmäinen diktaattori poikkeustilan verukkeella. Mitä Euroopalle tapahtuu ja millainen on koronakriisin jälkeinen Eurooppa? Vieraana on entinen suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula.

Eurooppa uuden edessä

Vanhan kreikkalaisen sanonnan mukaan sivistys on hyväosaiselle koristus mutta vähäosaiselle turvapaikka. Olemme nykyään niin hyväosainen yhteiskunta, että harva enää tarvitsee turvapaikakseen klassillista sivistystä. Nykyään riittää, että osaa erottaa valeuutiset oikeista, hyvät tarjoukset huonoista ja terveellinen ruoka haitallisesta.Onko klassillisella sivistyksellä enää mitään käyttöä nykymaailmassa?Kuinka syvällisesti meidän pitää tuntea länsimaisen kulttuurin juuremme?Onko latinan kielen osaamisesta mitään hyötyä?Roman Schatzin Maamme-kirjassa pohditaan klassillisen sivistyksen ja sivistysaatteen tilaa ja tulevaisuutta. Vieraina ovat Helsingin yliopiston historioitsija ja latinisti Maijastina Kahlos ja antiikin maailmaan erikoistunut kirjailija ja kääntäjä Arto Kivimäki.

Vanhan kreikkalaisen sanonnan mukaan sivistys on hyväosaiselle koristus mutta vähäosaiselle turvapaikka. Olemme nykyään niin hyväosainen yhteiskunta, että harva enää tarvitsee turvapaikakseen klassillista sivistystä. Nykyään riittää, että osaa erottaa valeuutiset oikeista, hyvät tarjoukset huonoista ja terveellinen ruoka haitallisesta. Onko klassillisella sivistyksellä enää mitään käyttöä nykymaailmassa? Kuinka syvällisesti meidän pitää tuntea länsimaisen kulttuurin juuremme? Onko latinan kielen osaamisesta mitään hyötyä? Roman Schatzin Maamme-kirjassa pohditaan klassillisen sivistyksen ja sivistysaatteen tilaa ja tulevaisuutta. Vieraina ovat Helsingin yliopiston historioitsija ja latinisti Maijastina Kahlos ja antiikin maailmaan erikoistunut kirjailija ja kääntäjä Arto Kivimäki.

Onko klassillisesta sivistyksestä enää mitään hyötyä?

Suomessa ei ole jääkarhuja eikä meillä haravoida metsiä, vaikka Donald trump niin väittikin. Eikä meillä makseta kaikillle kansalaisille  kansalaispalkkaa, emmekä kaikki tanssia tangoakaan.Suomesta on liikkuu maailmalla mitä oudompia mielikuvia, legendoja ja väitteitä. Millaisiin uskomuksiin ja luuloihin Suomesta muualla maailmassa törmää? Kannattaako niitä edes korjata vai onko parempi  antaa Suomi-kuvan rehottaa villisti?Suomi-kuvasta ja sen vääristymisistä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat toimittajat Anu Partanen ja Ella Kanninen.

Suomessa ei ole jääkarhuja eikä meillä haravoida metsiä, vaikka Donald trump niin väittikin. Eikä meillä makseta kaikillle kansalaisille kansalaispalkkaa, emmekä kaikki tanssia tangoakaan. Suomesta on liikkuu maailmalla mitä oudompia mielikuvia, legendoja ja väitteitä. Millaisiin uskomuksiin ja luuloihin Suomesta muualla maailmassa törmää? Kannattaako niitä edes korjata vai onko parempi antaa Suomi-kuvan rehottaa villisti? Suomi-kuvasta ja sen vääristymisistä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat toimittajat Anu Partanen ja Ella Kanninen.

Vääriä kuvia Suomesta

Kurdeja on maailmassa ainakin 30 miljoonaa eli  viisi tai kuusi kerta enemmän kuin suomalaisia. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota.  He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella.Ja koska tämä alue on ollut jo pitkään hyvin rauhaton, useita miljoonia kurdeja asuu muualla maanpaossa. Suomessakin elää tilaston mukaan noin 14.000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi.Miltä näyttää kurdien tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä?  Millaista on kurdien kulttuuri?  Entä miten Suomen kurdiyhteisö elää? Roman Schatzin vieraina ovat Lähi-Idän asiantuntija Seida Sohrabi ja Suomen kurdiliiton hallituksen sihteeri Welat Nehri.

Kurdeja on maailmassa ainakin 30 miljoonaa eli viisi tai kuusi kerta enemmän kuin suomalaisia. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota. He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella. Ja koska tämä alue on ollut jo pitkään hyvin rauhaton, useita miljoonia kurdeja asuu muualla maanpaossa. Suomessakin elää tilaston mukaan noin 14.000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi. Miltä näyttää kurdien tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä? Millaista on kurdien kulttuuri? Entä miten Suomen kurdiyhteisö elää? Roman Schatzin vieraina ovat Lähi-Idän asiantuntija Seida Sohrabi ja Suomen kurdiliiton hallituksen sihteeri Welat Nehri.

Kurdien kohtalo

Tasan 75 vuotta sitten tammikuun 27.  päivänä 1945 puna-armeijasotilaat vapauttivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin eloonjääneetvangit.Maanantaina 27.1. vietetään vainojen uhrien muistopäivää.YK:n tilastojen mukaan maailmalla vainotaan tällä hetkellä lähes miljardia ihmistä. Syitä on monenlaisia. Ihmisiä tapetaan, vangitaan, sorretaan ja vaiennetaan etnisen taustan, uskonnon  ja ihonvärin takia. Vainon syynä voi olla myös äidinkieli, seksuaalisen suuntautuminen tai poliittisetmielipiteet. Millaista on meidän aikamme vainoaminen ja kuinka vainottuja voi auttaa?  Entä millainen on suhteemme holokaustiin ja historian muihin vainoaikoihin? Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Oula Silvennoinen ja ihmisoikeusliiton pääsihteeriKaari Mattila.

Tasan 75 vuotta sitten tammikuun 27. päivänä 1945 puna-armeija sotilaat vapauttivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin eloonjääneet vangit. Maanantaina 27.1. vietetään vainojen uhrien muistopäivää. YK:n tilastojen mukaan maailmalla vainotaan tällä hetkellä lähes miljardia ihmistä. Syitä on monenlaisia. Ihmisiä tapetaan, vangitaan, sorretaan ja vaiennetaan etnisen taustan, uskonnon ja ihonvärin takia. Vainon syynä voi olla myös äidinkieli, seksuaalisen suuntautuminen tai poliittiset mielipiteet. Millaista on meidän aikamme vainoaminen ja kuinka vainottuja voi auttaa? Entä millainen on suhteemme holokaustiin ja historian muihin vainoaikoihin? Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Oula Silvennoinen ja ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Vainojen aika jatkuu yhä

Tutkimuksen mukaan alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa tällä hetkellä vuosittain noin 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset. Vuonna 2018 alkoholi aiheutti arviolta yli 17 000 työvuoden menetyksen ja 4 000 kuolemantapausta.Jos alkoholi keksittäisiin tänä päivänä, se kiellettäisiin aivan varmasti. Mutta se on todennäköisesti maailman vanhin päihde ja aivan keskeinen tekijä yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme.Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan Suomen alkoholikulttuurin ominaispiirteistä ja kulttuurin muutoksista. Vieraina ovat  kirjailija Eira Mollberg ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Tutkimuksen mukaan alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa tällä hetkellä vuosittain noin 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset. Vuonna 2018 alkoholi aiheutti arviolta yli 17 000 työvuoden menetyksen ja 4 000 kuolemantapausta. Jos alkoholi keksittäisiin tänä päivänä, se kiellettäisiin aivan varmasti. Mutta se on todennäköisesti maailman vanhin päihde ja aivan keskeinen tekijä yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan Suomen alkoholikulttuurin ominaispiirteistä ja kulttuurin muutoksista. Vieraina ovat kirjailija Eira Mollberg ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Tipaton ja tissutteleva tammikuu

Kiinan kansantasavallalla ja Hongkongin erityishallintoalueella on ollut yli kaksikymmentä vuotta käytössä niin kutsuttu "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaate. Puolustus ja diplomaattiset suhteet ovat Pekingin keskushallinnon vastuulla, muuten Hongkong on ollut hyvin pitkälti autonominen.Viime kesänä Hongkongissa puhkesi laajoja ja väkivaltaisia mielenosoituksia, ja hongkongilaiset vaativat enemmän demokratiaa. Mitä Hongkongissa tapahtuu ja mihin kriisin kärjistyminen voi johtaa? Täytyykö pelätä, että Taivaallisen rauhan aukion verilöyly toistuu vai pystyvätkö erilaiset järjestelmät integroitumaan toisiinsa rauhanomaisesti?Roman Schatzin vieraina ovat sinologi ja kirjailija Pertti Seppälä ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

Kiinan kansantasavallalla ja Hongkongin erityishallintoalueella on ollut yli kaksikymmentä vuotta käytössä niin kutsuttu "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaate. Puolustus ja diplomaattiset suhteet ovat Pekingin keskushallinnon vastuulla, muuten Hongkong on ollut hyvin pitkälti autonominen. Viime kesänä Hongkongissa puhkesi laajoja ja väkivaltaisia mielenosoituksia, ja hongkongilaiset vaativat enemmän demokratiaa. Mitä Hongkongissa tapahtuu ja mihin kriisin kärjistyminen voi johtaa? Täytyykö pelätä, että Taivaallisen rauhan aukion verilöyly toistuu vai pystyvätkö erilaiset järjestelmät integroitumaan toisiinsa rauhanomaisesti? Roman Schatzin vieraina ovat sinologi ja kirjailija Pertti Seppälä ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

Hongkongin tulevaisuus

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta.Miksi niin moni käyttäytyy lähimpiään kohtaan väkivaltaisesti? Miksi niin moni sietää väkivaltaista kumppania? Miten perheväkivaltaa voisi vähentää?Roman Schatzin vieraina ovat Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas ja Miessakit ry:n psykoterapeutti Matti Kupila.

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Miksi niin moni käyttäytyy lähimpiään kohtaan väkivaltaisesti? Miksi niin moni sietää väkivaltaista kumppania? Miten perheväkivaltaa voisi vähentää? Roman Schatzin vieraina ovat Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas ja Miessakit ry:n psykoterapeutti Matti Kupila.

Lumihanki, kirves ja perhe

Vauraissa maissa ihmiset elävät pidempään ja tekevät vähemmän lapsia, se on yleinen trendi. Alhainen syntyvyys vaivaa kaikkia teollisuuden jälkeisiä yhteiskuntia, eivätkä siinä perhepolitiikkaa, lapsilisät ja muut bonukset näytä oikein auttavan.Suomalaisia on viime aikoina otsikoissa järkytetty uusilla syntyvyystilastoilla, joiden mukaan syntyvyys on maassamme suorastaan romahtanut. Vuonna 2009 Suomessa syntyi 61 000 lasta mutta vuonna 2017 enää vain noin 50 000. Vain maahanmuuton ansiosta väestö ei vähentynyt, ja tätä vauhtia vuonna 2060 suomalaisia ei synny enää lainkaan.Mistä johtuu, että yhä harvempi suomalainen halua enää ryhtyä äidiksi tai isäksi? Mikseivät valtion kannustimet toimi? Onko Suomesta todella tulossa tyhjien leikkipuistojen maa?Vieraina ovat Väestöliiton tutkimusprofessori Anna  Rotkirch ja äitiyslomalla oleva ministeri Annika Saarikko.

Vauraissa maissa ihmiset elävät pidempään ja tekevät vähemmän lapsia, se on yleinen trendi. Alhainen syntyvyys vaivaa kaikkia teollisuuden jälkeisiä yhteiskuntia, eivätkä siinä perhepolitiikkaa, lapsilisät ja muut bonukset näytä oikein auttavan. Suomalaisia on viime aikoina otsikoissa järkytetty uusilla syntyvyystilastoilla, joiden mukaan syntyvyys on maassamme suorastaan romahtanut. Vuonna 2009 Suomessa syntyi 61 000 lasta mutta vuonna 2017 enää vain noin 50 000. Vain maahanmuuton ansiosta väestö ei vähentynyt, ja tätä vauhtia vuonna 2060 suomalaisia ei synny enää lainkaan. Mistä johtuu, että yhä harvempi suomalainen halua enää ryhtyä äidiksi tai isäksi? Mikseivät valtion kannustimet toimi? Onko Suomesta todella tulossa tyhjien leikkipuistojen maa? Vieraina ovat Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja äitiyslomalla oleva ministeri Annika Saarikko.

Miksi suomalaiset eivät halua lapsia?

Kysymys siitä, onko elektroninen urheilu urheilua, jakaa mielipiteitä. Urheilupiireissä monet eivät pidä elektronista urheilua oikeana urheiluna sillä perusteella, että siinä ei juurikaan liikuta. Kansainvälisen olympiakomitean vuonna 2017 antaman linjauksen mukaan elektroninen urheilu voidaan kuitenkin laskea "oikeaksi urheiluksi".Joka tapauksessa e-urheilun harrastajamäärät, kilpailutapahtumien koko ja palkintosummat kasvavat kasvamistaan. E-urheilu on niin suuri kansainvälinen bisnes, että kisaajat joutuvat nykyään jopa doping-testeihin.Millainen on e-urheilun kenttä tällä hetkellä ja mihin suuntaan se on kehittymässä? Kuinka Suomi pärjää näillä kilpakentillä? Vieraina ovat GameXpo -palkinon voittanut tuottaja Juha Lahti ja Suomen Elektronisen Urheilun Liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen.

Kysymys siitä, onko elektroninen urheilu urheilua, jakaa mielipiteitä. Urheilupiireissä monet eivät pidä elektronista urheilua oikeana urheiluna sillä perusteella, että siinä ei juurikaan liikuta. Kansainvälisen olympiakomitean vuonna 2017 antaman linjauksen mukaan elektroninen urheilu voidaan kuitenkin laskea "oikeaksi urheiluksi". Joka tapauksessa e-urheilun harrastajamäärät, kilpailutapahtumien koko ja palkintosummat kasvavat kasvamistaan. E-urheilu on niin suuri kansainvälinen bisnes, että kisaajat joutuvat nykyään jopa doping-testeihin. Millainen on e-urheilun kenttä tällä hetkellä ja mihin suuntaan se on kehittymässä? Kuinka Suomi pärjää näillä kilpakentillä? Vieraina ovat GameXpo -palkinon voittanut tuottaja Juha Lahti ja Suomen Elektronisen Urheilun Liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen.

Onko e-urheilu oikeaa urheilua?

Berliinin muurin kaatumisesta tulee tänä syksynä 30 vuotta. Kylmän sodan päätyttyä näytti hetkeksi siltä, että maailman rajat avautuisivat, muurit kaatuisivat ja piikkilanka-aidoista päästäisiin vihdoin eroon. Mutta nyt  uusia muureja ja raja-aitoja rakennetaan kilvan: Donald Trump haluaa muurin Meksikon rajalle, Palestiinan ympärille on rakennettu muuri ja Unkari vetäytyy piikkilanka-aitojen taakse.Kannattaako muureja kaataa vaiko rakentaa? Voiko samalla globalisoitua ja vetäytyä omaan muurinsa taakse?Roman Schazin vieraina ovat poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä ja politiikan tutkija Katalin Miklóssy.Kuva: EPA

Berliinin muurin kaatumisesta tulee tänä syksynä 30 vuotta. Kylmän sodan päätyttyä näytti hetkeksi siltä, että maailman rajat avautuisivat, muurit kaatuisivat ja piikkilanka-aidoista päästäisiin vihdoin eroon. Mutta nyt uusia muureja ja raja-aitoja rakennetaan kilvan: Donald Trump haluaa muurin Meksikon rajalle, Palestiinan ympärille on rakennettu muuri ja Unkari vetäytyy piikkilanka-aitojen taakse. Kannattaako muureja kaataa vaiko rakentaa? Voiko samalla globalisoitua ja vetäytyä omaan muurinsa taakse? Roman Schazin vieraina ovat poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä ja politiikan tutkija Katalin Miklóssy. Kuva: EPA

Berliinin muurin tilalle nousee nyt uusia muureja

The best podcast episodes of the most interesting stories and things. From skyping someone while they're in space, to tracking down and meeting a telephone scammer in person, to the story of a Galapagos. These episodes will keep you and all your friends entertained and captivated for hours. Learn something new in every episode! Add episodes you're interested into your queue below!

Best Episodes: Interesting Stories & Things

The best podcast episodes on Startups. For anyone working in a startup, or anyone interested in the incredible stories behind how people built companies like Instagram, and Facebook. Offering both practical advice and insights, as well as the stories for how many of the biggest startups got to where they are today. Add episodes you're interested into your queue below!