Ideaalityöntekijyyteen liittyvät normit ovat kapeita ja voivat syrjäyttää työelämästä. Mittaamista korostavassa työmaailmassa työntekijöiden oletetaan olevan samanlaisia ja helposti korvattavissa.Miten työelämästä tehdään tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja syrjimätön? Väitöskirjatutkija Saara Leppänen on kiinnostunut tutkimuksellisesti työelmän eriarvoisuuden kysymyksistä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työntekemisen esteistä ja mahdollistajista.Kulttuurirahasto rahoittaa Leppäsen väitöskirjatutkimusta, jonka teemat liittyvät inklusiivisuuteen ja siihen, miten kaikki voisivat olla mukana työelämässä.Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kertoi kokemuksiaan myös 27-vuotias nimimerkki Väsynyt. Hän mukaansa työhön pääsemistä estävät liialliset vaatimukset."Liialliset vaatimukset jo ennen työhön pääsyä. Annetaan uudelle työntekijälle armoa ja aikaa päästä talon tapoihin sisälle. Annetaan nuorille ja vanhoille työnhakijoille ja -tekijöille mahdollisuus", kertoo nimimerkki Väsynyt viestissään.Työelämän ja HR:n kontekstissa inklusiivisuuden määrittelyyn vaikuttaa niin konteksti kuin toimialakin. Kestävässä henkilöstöjohtamisessa keskiössä on se, että ihmisiä tuetaan heidän lähtökohdistaan käsin, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.Toimittaja: Satu KiveläÄänisuunnittelija: Juha JänttiLukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja RaunioTuottaja: Pertti YlikojolaLähteet:Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhänkangas, Leila, Leppo Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamillaSAK, Työsuhteen jatkuva tila ei voi olla epävarmuus Hottola, Anna (2023) Yle Uutiset, Stora Enso aikoo sulkea paperikoneen Anjalan tehtaallaKela (2022) Pitkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä kääntyivät jälleen kasvuun Näveri, Anna (2023) Yle Uutiset, Verkkokauppa.com irtisanoo 75 työntekijää ja lomauttaa johdonRiksosuhripäivystys, Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työsyrjintäReiman, Saara (2021) Kaiao nettisivutSuoranta, Anu, Leinikki, Sikke (2018) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta - Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla

Ideaalityöntekijyyteen liittyvät normit ovat kapeita ja voivat syrjäyttää työelämästä. Mittaamista korostavassa työmaailmassa työntekijöiden oletetaan olevan samanlaisia ja helposti korvattavissa. Miten työelämästä tehdään tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja syrjimätön? Väitöskirjatutkija Saara Leppänen on kiinnostunut tutkimuksellisesti työelmän eriarvoisuuden kysymyksistä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työntekemisen esteistä ja mahdollistajista. Kulttuurirahasto rahoittaa Leppäsen väitöskirjatutkimusta, jonka teemat liittyvät inklusiivisuuteen ja siihen, miten kaikki voisivat olla mukana työelämässä. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kertoi kokemuksiaan myös 27-vuotias nimimerkki Väsynyt. Hän mukaansa työhön pääsemistä estävät liialliset vaatimukset. "Liialliset vaatimukset jo ennen työhön pääsyä. Annetaan uudelle työntekijälle armoa ja aikaa päästä talon tapoihin sisälle. Annetaan nuorille ja vanhoille työnhakijoille ja -tekijöille mahdollisuus", kertoo nimimerkki Väsynyt viestissään. Työelämän ja HR:n kontekstissa inklusiivisuuden määrittelyyn vaikuttaa niin konteksti kuin toimialakin. Kestävässä henkilöstöjohtamisessa keskiössä on se, että ihmisiä tuetaan heidän lähtökohdistaan käsin, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja Raunio Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhänkangas, Leila, Leppo Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla SAK, Työsuhteen jatkuva tila ei voi olla epävarmuus Hottola, Anna (2023) Yle Uutiset, Stora Enso aikoo sulkea paperikoneen Anjalan tehtaalla Kela (2022) Pitkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä kääntyivät jälleen kasvuun Näveri, Anna (2023) Yle Uutiset, <a href="http://Verkkokauppa.com" rel="nofollow" target="_blank">Verkkokauppa.com</a> irtisanoo 75 työntekijää ja lomauttaa johdon Riksosuhripäivystys, Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työsyrjintä Reiman, Saara (2021) Kaiao nettisivut Suoranta, Anu, Leinikki, Sikke (2018) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta - Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus? Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla

Työntekijöiden oletetaan olevan samanlaisia

Suurin osa alle kolmekymppisistä kokee, ettei kaikkien ääni kuulu suomalaisessa yhteiskunnassa.  Tämä kävi ilmi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen ryhmähaastatteluissa. Me ollaan jääty väliin, vähän semmoinen unohdettu sukupolvi, kertoo nimimerkki Annika. Hän on yksi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen ryhmäkeskusteluihin osallistuneista. Ryhmähaastatteluihin osallistui 110 nuorta eripuolelta Suomea. Ryhmähaastatteluita järjestettiin Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa.Nuoret aikuiset kertovat, etteivät yhteiskunnan palvelut vastaa heidän tarpeisiinsa sillä tavalla, että hyvän elämän edellytykset täyttyisivät, kertoo Nuorten hyvä elämä -tutkimuksessa mukana ollut E2 Tutkimuksen asiantuntija Vilma Niskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.  Lähteet:Brunila, Kristiina (2023) Nuoret haluavat puhua tunteista vai annetaanko nuorille mahdollisuuksia puhua mistään muusta?Eronen, Eija (2022) Nuorten hyvä elämä - tutkimusMalm, Karla (2021) Sivulliset – mikä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä yhdistää?Niskanen, Vilma (2022) Nuorten hyvä elämä -tutkimusTerveyden ja hyvinvoinninlaitos (2023) Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissäViherympäristöliitto, Lahopuu ylläpitää elämääToimittaja: Satu KiveläÄänisuunnittelija: Juha JänttiLukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Silja Raunio ja Veli Kauppinen.Tuottaja: Pertti Ylikojola

Suurin osa alle kolmekymppisistä kokee, ettei kaikkien ääni kuulu suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä kävi ilmi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen ryhmähaastatteluissa. Me ollaan jääty väliin, vähän semmoinen unohdettu sukupolvi, kertoo nimimerkki Annika. Hän on yksi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen ryhmäkeskusteluihin osallistuneista. Ryhmähaastatteluihin osallistui 110 nuorta eripuolelta Suomea. Ryhmähaastatteluita järjestettiin Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa. Nuoret aikuiset kertovat, etteivät yhteiskunnan palvelut vastaa heidän tarpeisiinsa sillä tavalla, että hyvän elämän edellytykset täyttyisivät, kertoo Nuorten hyvä elämä -tutkimuksessa mukana ollut E2 Tutkimuksen asiantuntija Vilma Niskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Brunila, Kristiina (2023) Nuoret haluavat puhua tunteista vai annetaanko nuorille mahdollisuuksia puhua mistään muusta? Eronen, Eija (2022) Nuorten hyvä elämä - tutkimus Malm, Karla (2021) Sivulliset – mikä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä yhdistää? Niskanen, Vilma (2022) Nuorten hyvä elämä -tutkimus Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2023) Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä Viherympäristöliitto, Lahopuu ylläpitää elämää Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Silja Raunio ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola

Mikä estää hyvän elämän saavuttamista alle kolmekymppisillä?

Maailman onnellisimmassa maassa suurin osa alle kolmekymppisistä kokee, että elämällä on merkitystä ja heihin luotetaan. Mutta, on olemassa toisenlainenkin todellisuus. Kolmasosa alle kolmekymppisistä kokee, ettei elämällä ole merkitystä, eikä mihinkään oikein voi vaikuttaa ja tämän lisäksi joutuu kokemaan, ettei kuulu itselleen tärkeään ryhmään. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan hyvästä elämästä jakoi 21-vuotias nimimerkki Sähköpää. ”Toivon elämääni taloudellista tasapainoa, sitä ettei tarvitse murehtia elääkö kädestä suuhun joka kuukausi vaan on myös mahdollisuus tehdä ja ostaa niitä asioita joista itse pitää. Mukava kumppani ja mökki olisi toki plussaa. Haaveilen siitä, että pääsen opiskelemaan”, kertoo Sähköpää viestissään. Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeeseen liittyvissä ryhmäkeskusteluissa nuoret nostivat esille  pärjäämisen pakon kaikilla elämän osa-aluilla. Myös työelämän vaativuus ja epävarmuus tulivat keskusteluissa esille, kertoo  asiantuntija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haastateltava: Asiantuntija Eija Eronen E2 TutkimuksestaToimittaja: Satu KiveläÄänisuunnittelija: Laura KosoLukijat: Miika Lauriala ja Silja RaunioTuottaja: Pertti YlikojolaKuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Maailman onnellisimmassa maassa suurin osa alle kolmekymppisistä kokee, että elämällä on merkitystä ja heihin luotetaan. Mutta, on olemassa toisenlainenkin todellisuus. Kolmasosa alle kolmekymppisistä kokee, ettei elämällä ole merkitystä, eikä mihinkään oikein voi vaikuttaa ja tämän lisäksi joutuu kokemaan, ettei kuulu itselleen tärkeään ryhmään. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan hyvästä elämästä jakoi 21-vuotias nimimerkki Sähköpää. ”Toivon elämääni taloudellista tasapainoa, sitä ettei tarvitse murehtia elääkö kädestä suuhun joka kuukausi vaan on myös mahdollisuus tehdä ja ostaa niitä asioita joista itse pitää. Mukava kumppani ja mökki olisi toki plussaa. Haaveilen siitä, että pääsen opiskelemaan”, kertoo Sähköpää viestissään. Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeeseen liittyvissä ryhmäkeskusteluissa nuoret nostivat esille pärjäämisen pakon kaikilla elämän osa-aluilla. Myös työelämän vaativuus ja epävarmuus tulivat keskusteluissa esille, kertoo asiantuntija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haastateltava: Asiantuntija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Miika Lauriala ja Silja Raunio Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Osa alle kolmekymppisistä kokee, ettei elämällä ole merkitystä

Hämähäkit suunnittelevat saalistusreittejään päiväkausia. Muurahaiset osaavat kutsua kaverin apuun, kun ovat hädässä. Ihmiskeskeisyys hallitsee kulttuuria, yhteiskuntaa, tiedettä ja olemistamme maailmassa. Koemme kollektiivista narsismia suhteessa muuhun elämään. Ihminen on keskittynyt kertomaan itsestään ja ihmisestä riippumattomana olentona, sanoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksensa jakoi myös nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. ”Ihmiskeskeistä ajattelua pitäisi purkaa, jos haluamme selvitä lajina. Ihmisille pitäisi kouluissa opettaa asioita joista ei välttämättä ole hyötyä ”talouskasvun” kannalta, vaan kokonaisen elämän kannalta täällä”, sanoo siis nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. Lähteet:Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA (2023) Suomalaisten suhtautuminen ilmastouhan vakavuuteen politisoitunut – suomalaiset aiempaa valmiimpia ilmastotekoihinHelsingin Sanomat (2017) ”Kuudes sukupuutto” hävittää lajeja paljon pelättyä rajummin – Hyönteisten tilanne on hälyttävä, ja seuraukset voivat olla katastrofaalisia meille kaikilleKeto, Sami  (2022) enemmän kuin sapiensTsing, Lowenhaupt, Anna (2020) Lopun aikojen sieni. Elämää kapitalismin raunioissa. Helsinki. TutkijaliittoWWF (2023) Raportti: Suomalaisyritykset tiedostavat luontokadon uhkaavan liiketoimintaansa – toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömiToimittaja: Satu KiveläHaastateltava: Ekologi, kasvatustieteilijä, väitöskirjatutkija Sami KetoÄänisuunnittelija: Laura KosoLukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Veli KauppinenTuottaja: Pertti YlikojolaKuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Hämähäkit suunnittelevat saalistusreittejään päiväkausia. Muurahaiset osaavat kutsua kaverin apuun, kun ovat hädässä. Ihmiskeskeisyys hallitsee kulttuuria, yhteiskuntaa, tiedettä ja olemistamme maailmassa. Koemme kollektiivista narsismia suhteessa muuhun elämään. Ihminen on keskittynyt kertomaan itsestään ja ihmisestä riippumattomana olentona, sanoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksensa jakoi myös nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. ”Ihmiskeskeistä ajattelua pitäisi purkaa, jos haluamme selvitä lajina. Ihmisille pitäisi kouluissa opettaa asioita joista ei välttämättä ole hyötyä ”talouskasvun” kannalta, vaan kokonaisen elämän kannalta täällä”, sanoo siis nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. Lähteet: Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA (2023) Suomalaisten suhtautuminen ilmastouhan vakavuuteen politisoitunut – suomalaiset aiempaa valmiimpia ilmastotekoihin Helsingin Sanomat (2017) ”Kuudes sukupuutto” hävittää lajeja paljon pelättyä rajummin – Hyönteisten tilanne on hälyttävä, ja seuraukset voivat olla katastrofaalisia meille kaikille Keto, Sami (2022) enemmän kuin sapiens Tsing, Lowenhaupt, Anna (2020) Lopun aikojen sieni. Elämää kapitalismin raunioissa. Helsinki. Tutkijaliitto WWF (2023) Raportti: Suomalaisyritykset tiedostavat luontokadon uhkaavan liiketoimintaansa – toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömi Toimittaja: Satu Kivelä Haastateltava: Ekologi, kasvatustieteilijä, väitöskirjatutkija Sami Keto Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Muurahaiset osaavat pyytää apua toisiltaan

Ihmislaji on aikoinaan nähnyt toiset lajit ja luonnon kumppaneina ja itsensä osana elonkirjoa. Ihminen on ollut osa kokonaisuutta, eikä suinkaan kaiken keskiössä tai yläpuolella. Tarinoissa toiset lajit ovat olleet kumppaneita ja oppaita. Aikaisemmin elämää on tarkkailtu draamana, jossa pääosassa onkin ollut joku muu eläin. Ihmiset ovat olleet osa sitä, mutta ne ovat olleet pikemminkin statisteja ja tikku-ukkoja esimerkiksi kalliomaalauksissa ja muut eläimet on hyvin tarkkaan piirrettyjä, kertoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa ihmiskeskeisyyden vaikutuksesta jakaa nimimerkki Eeva. Ihmiskeskeinen ajattelu vaikuttaa siihen, että oma katsantokanta kapeutuu. Maailmankuva jää väistämättä ohueksi, jos halua tai tahtotilaa ymmärtää muita kun oman lajin edustajia ei ole, kertoo nimimerkki Eeva viestissään.Lähteet: Karvanen, Valtteri (2020) Susi kristinuskossa ja Amerikan alkuperäiskansojen uskonnoissaKeto, Sami (2022) enemmän kuin sapiensLähteenmaa-Ahtela, Kaija (2011) Tieto on valtaa. TilastokeskuspäivätNiemela, Reetta, Pelliccioni, Sanna (2020) Kirjeitä ihmisilleTakula, Mia (2020) Susien mailla Yle Luonto (2015) Tässäkö Suomen paras susiääniteToimittaja: Satu KiveläÄänisuunnittelija: Anders JohanssonLukijat: Miika Lauriala ja  Susanna VainiolaTuottaja: Pertti YlikojolaKuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Ihmislaji on aikoinaan nähnyt toiset lajit ja luonnon kumppaneina ja itsensä osana elonkirjoa. Ihminen on ollut osa kokonaisuutta, eikä suinkaan kaiken keskiössä tai yläpuolella. Tarinoissa toiset lajit ovat olleet kumppaneita ja oppaita. Aikaisemmin elämää on tarkkailtu draamana, jossa pääosassa onkin ollut joku muu eläin. Ihmiset ovat olleet osa sitä, mutta ne ovat olleet pikemminkin statisteja ja tikku-ukkoja esimerkiksi kalliomaalauksissa ja muut eläimet on hyvin tarkkaan piirrettyjä, kertoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa ihmiskeskeisyyden vaikutuksesta jakaa nimimerkki Eeva. Ihmiskeskeinen ajattelu vaikuttaa siihen, että oma katsantokanta kapeutuu. Maailmankuva jää väistämättä ohueksi, jos halua tai tahtotilaa ymmärtää muita kun oman lajin edustajia ei ole, kertoo nimimerkki Eeva viestissään. Lähteet: Karvanen, Valtteri (2020) Susi kristinuskossa ja Amerikan alkuperäiskansojen uskonnoissa Keto, Sami (2022) enemmän kuin sapiens Lähteenmaa-Ahtela, Kaija (2011) Tieto on valtaa. Tilastokeskuspäivät Niemela, Reetta, Pelliccioni, Sanna (2020) Kirjeitä ihmisille Takula, Mia (2020) Susien mailla Yle Luonto (2015) Tässäkö Suomen paras susiäänite Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Olipa kerran susi

Muistisairauksista on viime vuosien aikana tullut yleisin syy omaishoidolle. Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan palveluiden heikentyminen on yhtälö, jonka seurauksena moni työssäkäyvä huolehtii jollain tavalla ikääntyneestä tai sairastuneesta läheisestään. Itse hoiva toimintana on monimutkaista ja se on sellainen prosessi ja vuorovaikutusten kokonaisuus mitä ihmiset ovat aina tehneet ja huolehtineet toisistaan. Sitä ei tällä hetkellä näytä mahtuvan hoivan käsitteellistämiseen, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Roolit vanhemman ja aikuisen lapsen välillä kiepsahtavat toisin päin, kun vanhempi sairastuu tai ikänsä vuoksi tarvitsee yhä enemmän apua arjessa. Esimerkiksi nimimerkki 20 N äiti sai aivoinfarktin ja vasen puoli halvaantui sen vuoksi. Aloitin äitini omaishoitajana heti ammattikoulun jälkeen, jotta äiti pääsi kotiutumaan. Omasta itsestä huolehtiminen jäi sivuun, mielenterveys heitteli miten sattuu ja kaikki vaikutti myös omaan parisuhteeseen, kertoo parikymmppinen nimimerkki 20 N Havaintoja ihmisestä -sarjassa.Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla Jensen, Hanna (2013) 940 päivää isäni muistinaJensen, Hanna (2022) Äitini muistina, toinen kierrosSalmi, Virpi (2023) Miksi ihmisen hoitaminen on vähemmän arvokasta kuin koneen hoitaminen? Feministitutkija kyseenalaistavat taloustieteen vanhat itsestäänselvyydetSeniori-Suomi (2003) Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutuksetSosiaali-ja terveysministeriö Omaishoito Pekonen, Juho-Pekka (2023) Helsingin Sanomat, Vasta 19-vuotiaalla havaittiin Alzheimerin tautiPunainen Risti (2022) Vapaaehtoiset lisäävät omaishoitajien toiveikkuuttaToimittaja: Satu KiveläÄänisuunnittelija: Juha JänttiLukijat: Miika Lauriala ja  Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti YlikojolaKuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Muistisairauksista on viime vuosien aikana tullut yleisin syy omaishoidolle. Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan palveluiden heikentyminen on yhtälö, jonka seurauksena moni työssäkäyvä huolehtii jollain tavalla ikääntyneestä tai sairastuneesta läheisestään. Itse hoiva toimintana on monimutkaista ja se on sellainen prosessi ja vuorovaikutusten kokonaisuus mitä ihmiset ovat aina tehneet ja huolehtineet toisistaan. Sitä ei tällä hetkellä näytä mahtuvan hoivan käsitteellistämiseen, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Roolit vanhemman ja aikuisen lapsen välillä kiepsahtavat toisin päin, kun vanhempi sairastuu tai ikänsä vuoksi tarvitsee yhä enemmän apua arjessa. Esimerkiksi nimimerkki 20 N äiti sai aivoinfarktin ja vasen puoli halvaantui sen vuoksi. Aloitin äitini omaishoitajana heti ammattikoulun jälkeen, jotta äiti pääsi kotiutumaan. Omasta itsestä huolehtiminen jäi sivuun, mielenterveys heitteli miten sattuu ja kaikki vaikutti myös omaan parisuhteeseen, kertoo parikymmppinen nimimerkki 20 N Havaintoja ihmisestä -sarjassa. Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla Jensen, Hanna (2013) 940 päivää isäni muistina Jensen, Hanna (2022) Äitini muistina, toinen kierros Salmi, Virpi (2023) Miksi ihmisen hoitaminen on vähemmän arvokasta kuin koneen hoitaminen? Feministitutkija kyseenalaistavat taloustieteen vanhat itsestäänselvyydet Seniori-Suomi (2003) Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset Sosiaali-ja terveysministeriö Omaishoito Pekonen, Juho-Pekka (2023) Helsingin Sanomat, Vasta 19-vuotiaalla havaittiin Alzheimerin tauti Punainen Risti (2022) Vapaaehtoiset lisäävät omaishoitajien toiveikkuutta Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Miljoona omaishoitajaa ei voi olla väärässä

Hoiva muovaa arkea ja elämisen ehtoja. Suomessa on arviolta noin 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka eri tavoin huolehtivat läheisestään tai omaisestaan. Hoiva on yhteiskunnallinen, poliittinen ja taloudellinen kysymys, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa jakoi myös 28-vuotias  nimimerkki Silmäpussit polvissa. - Omaishoidettavani on oma pitkäaikaissairas lapseni. Omaishoitajuus tuo mukanaan hyviä, kuin myös negatiivisia asioita. Suomessa annetaan valinnanvapaus, ryhtyykö ihminen omaishoitajaksi. Onko sitä vapautta silloin, kun hoidettava on oma lapsi?, näin pohtii nimimerkki Silmäpussit polvissa. Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla Lääkäriliitto (2021) Konsumerismi Omaishoitajaliitto (2023) Mitä on omaishoito?Toimittaja: Satu KiveläÄänisuunnittelija: Anders JohanssonLukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Laura KosoTuottaja: Pertti YlikojolaKuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Hoiva muovaa arkea ja elämisen ehtoja. Suomessa on arviolta noin 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka eri tavoin huolehtivat läheisestään tai omaisestaan. Hoiva on yhteiskunnallinen, poliittinen ja taloudellinen kysymys, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa jakoi myös 28-vuotias nimimerkki Silmäpussit polvissa. - Omaishoidettavani on oma pitkäaikaissairas lapseni. Omaishoitajuus tuo mukanaan hyviä, kuin myös negatiivisia asioita. Suomessa annetaan valinnanvapaus, ryhtyykö ihminen omaishoitajaksi. Onko sitä vapautta silloin, kun hoidettava on oma lapsi?, näin pohtii nimimerkki Silmäpussit polvissa. Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla Lääkäriliitto (2021) Konsumerismi Omaishoitajaliitto (2023) Mitä on omaishoito? Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Laura Koso Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

 Omaishoitaja hoitaa rakkaudesta ja velvollisuudesta

Sairastuminen on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen kokemus.Kulttuurintutkija tarkastelee sairastumista kokemuksena ja mitä sairastumisesta seuraa yhteiskunnassa ja kulttuurissa, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Sairastan itse sairauksia, joiden puhkeamiseen en ole millään tavalla voinut vaikuttaa. Kuitenkin koen asiasta syyllisyyttä muiden ihmisten kommenttien takia. Se on sairastamisen päälle tosi raskasta, kertoo parikymppinen nimimerkki Piengreta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Lähteet: Cleghorn, Elinor (2021) Sairas ja viallinenHonkasalo, Marja-Liisa ( 2022) Haavoittuva toimijuus Kaikki syövästä (2022) Tietoa syövästäMieli ry (2021) Tilastotietoa mielenterveydestäToimittaja: Satu Kivelä.Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen.Lukijat: Laura Koso, Susanna Vainiola, Silja Raunio, Tuula Rajavaara, Pauliina Motturi ja Miika Lauriala.Tuottaja: Pertti Ylikojola.Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Sairastuminen on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen kokemus. Kulttuurintutkija tarkastelee sairastumista kokemuksena ja mitä sairastumisesta seuraa yhteiskunnassa ja kulttuurissa, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Sairastan itse sairauksia, joiden puhkeamiseen en ole millään tavalla voinut vaikuttaa. Kuitenkin koen asiasta syyllisyyttä muiden ihmisten kommenttien takia. Se on sairastamisen päälle tosi raskasta, kertoo parikymppinen nimimerkki Piengreta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Lähteet: Cleghorn, Elinor (2021) Sairas ja viallinen Honkasalo, Marja-Liisa ( 2022) Haavoittuva toimijuus Kaikki syövästä (2022) Tietoa syövästä Mieli ry (2021) Tilastotietoa mielenterveydestä Toimittaja: Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen. Lukijat: Laura Koso, Susanna Vainiola, Silja Raunio, Tuula Rajavaara, Pauliina Motturi ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Sairastuminen on sattumanvaraista

Ihmislajille on tyypillistä tarkkailla ympäristöään vaarojen varalta. Mutta, tiesitkö, että voimme lähettää toisillemme myös turvallisuusignaaleja?Ne voivat olla tervehtimistä, silmiin katsomista, hymyilyä, oven avaamista ja äärimmäisen pieniä juttuja, että minä huomaan sinut ja kaikki on hyvin, sanoo turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä tutkiva Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.Julkisten tilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kohtaamiseen ja turvallisuuden tunteeseen. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 29-vuotias nimimerkki Vanheneva kertoo näin: Turvallisuutta lisää järkevä yhteiskuntajärjestelmä, demokratia ja yleisesti ihmisten hyvä tahto ja inhimillisyys.Lähteet: Helsingin Sanomat (2020  ) Vihamieliset kaupungit (tarkista vielä)Maaseudun tulevaisuus (2022) MT-Gallup 60 prosenttia suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoillaSuojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässäToimittaja: Satu KiveläÄänisuunnittelija:  Laura KosoLukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen.Tuottaja: Pertti YlikojolaKuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Ihmislajille on tyypillistä tarkkailla ympäristöään vaarojen varalta. Mutta, tiesitkö, että voimme lähettää toisillemme myös turvallisuusignaaleja? Ne voivat olla tervehtimistä, silmiin katsomista, hymyilyä, oven avaamista ja äärimmäisen pieniä juttuja, että minä huomaan sinut ja kaikki on hyvin, sanoo turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä tutkiva Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Julkisten tilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kohtaamiseen ja turvallisuuden tunteeseen. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 29-vuotias nimimerkki Vanheneva kertoo näin: Turvallisuutta lisää järkevä yhteiskuntajärjestelmä, demokratia ja yleisesti ihmisten hyvä tahto ja inhimillisyys. Lähteet: Helsingin Sanomat (2020 ) Vihamieliset kaupungit (tarkista vielä) Maaseudun tulevaisuus (2022) MT-Gallup 60 prosenttia suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Voimme lähettää toisillemme myös turvallisuussignaaleja

Turvallisuus ei ole koskaan vain yksilön omissa käsissä. Perinteisesti turvallisuus määritellään uhkien ja riskien puuttumisena. Mutta, miltä tuntuu, kun turvallisuuden tunne on elämässä läsnä? Turvaa tuovat läheisyys, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ja yhteys omaan itseen. Turvallisuuden tuntua tuo koti eli oma turvallinen tila, kertoo nimimerkki Laura Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossaIlona Suojanen tutkii turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä. Hän on myös kirjoittanut teemasta Onnellinen turvallisuus -kirjan. Mitä useampi tässä maailmassa kokee olonsa turvalliseksi, sitä turvallisempi olo meillä kaikilla on, sanoo tutkija Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet:Amnesty International: Naisiin kohdistuva väkivaltaEAPN-FIN (2022) Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2022.Jakonen, Mikko (2021) Työelämän prekarisaatio tuo mukanaan lisää työssäkäyvien köyhyyttäJäske, Alice, Niemi-Sampan Priska, Waenthongkham (2022) Mixed. Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä Sisäisen turvallisuuden portaali: Suomi on maailman turvallisin maaSuojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässäYle Uutiset (2023) ”Meille tulee työssäkäyviä köyhiä - Heikki Hiilamo penää korotusta palkkoihin.Valtiovarainministeriö (2023) Kysely: Valtaosa suomalaisista luottaa valtionhallintoonToimittaja: Satu KiveläÄänisuunnittelija: Anders JohanssonLukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara.Tuottaja: Pertti YlikojolaKuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Turvallisuus ei ole koskaan vain yksilön omissa käsissä. Perinteisesti turvallisuus määritellään uhkien ja riskien puuttumisena. Mutta, miltä tuntuu, kun turvallisuuden tunne on elämässä läsnä? Turvaa tuovat läheisyys, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ja yhteys omaan itseen. Turvallisuuden tuntua tuo koti eli oma turvallinen tila, kertoo nimimerkki Laura Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa Ilona Suojanen tutkii turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä. Hän on myös kirjoittanut teemasta Onnellinen turvallisuus -kirjan. Mitä useampi tässä maailmassa kokee olonsa turvalliseksi, sitä turvallisempi olo meillä kaikilla on, sanoo tutkija Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Amnesty International: Naisiin kohdistuva väkivalta EAPN-FIN (2022) Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2022. Jakonen, Mikko (2021) Työelämän prekarisaatio tuo mukanaan lisää työssäkäyvien köyhyyttä Jäske, Alice, Niemi-Sampan Priska, Waenthongkham (2022) Mixed. Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä Sisäisen turvallisuuden portaali: Suomi on maailman turvallisin maa Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Yle Uutiset (2023) ”Meille tulee työssäkäyviä köyhiä - Heikki Hiilamo penää korotusta palkkoihin. Valtiovarainministeriö (2023) Kysely: Valtaosa suomalaisista luottaa valtionhallintoon Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Turvallisuuden ja onnellisuuden yhteys 

Havaintoja ihmisestä selvittää ihmisyyden mysteerejä. Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin - sekä aitojen kokemusten että tutkimustiedon avulla. Yle Areena torstaisin klo 6.10 ja lauantaisin klo 12.30 Yle Radio 1.Toimittajana Satu Kivelä. Tuottaja on Pertti Ylikojola.Sähköposti: havaintoja.ihmisesta@yle.fi

Havaintoja ihmisestä selvittää ihmisyyden mysteerejä. Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin - sekä aitojen kokemusten että tutkimustiedon avulla. Yle Areena torstaisin klo 6.10 ja lauantaisin klo 12.30 Yle Radio 1. Toimittajana Satu Kivelä. Tuottaja on Pertti Ylikojola. Sähköposti: havaintoja.ihmisesta@yle.fi

Havaintoja ihmisestä

“Minulla on ystäviä, joiden kanssa voin olla täysin avoin, ja ystäviä, joiden seurassa en paljasta ihan kaikkea suojellakseni itseäni”, kertoo nimimerkki Mari kokemuksistaan.Ihmiset löytävät toisiaan samankaltaisuuden tai yhteisen mielenkiinnon kohteen kautta. Ystävyyteen liittyy viihtyminen ja hyvä tahto.“Tuoreimman tutkimuksen mukaan läheisen ystävyyden muodostamiseksi tarvitaan 200 tuntia aikaa. Ollaan toisen kanssa kahdestaan ja tehdään merkityksellisiä asioita yhdessä”, kertoo puheviestinnän tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa työskentelevä Ira Virtanen.Toiset ihmiset ystävystyvät helpommin kuin toiset. Nimimerkki Onnekas sai ystävän 1. luokalla koulussa. Ystävyys on jatkunut 27 vuoden ajan. “Tavatessa juttua on helppo jatkaa siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. On valtavan hienoa, että on ystävä, johon voi luottaa 100-prosenttisesti”, kertoo Onnekas. Suomalaisista joka viides kärsii ajoittain yksinäisyydestä. Harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa oppia uutta ja jakaa kokemuksia.“Ihminen voi minkä ikäisenä tahansa löytää uuden ystävän”, kertoo vuorovaikutussuhteita tutkiva Ira Virtanen. Millainen vaikutus ystävyydellä on meihin? Millainen on hyvä ystävä? Miksi ystävyys joskus katkeaa? Mitä jos ei ole yhtään ystävää? Miten uusiin ihmisiin tutustumista voi helpottaa?Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla MatusiakLukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Salla Matusiak ja Anniina WalliusKuvat: Tuuli LaukkanenYhteistyössä mukana: HelsinkiMissio, Tunne &amp; Mieli -lehti.

“Minulla on ystäviä, joiden kanssa voin olla täysin avoin, ja ystäviä, joiden seurassa en paljasta ihan kaikkea suojellakseni itseäni”, kertoo nimimerkki Mari kokemuksistaan. Ihmiset löytävät toisiaan samankaltaisuuden tai yhteisen mielenkiinnon kohteen kautta. Ystävyyteen liittyy viihtyminen ja hyvä tahto. “Tuoreimman tutkimuksen mukaan läheisen ystävyyden muodostamiseksi tarvitaan 200 tuntia aikaa. Ollaan toisen kanssa kahdestaan ja tehdään merkityksellisiä asioita yhdessä”, kertoo puheviestinnän tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa työskentelevä Ira Virtanen. Toiset ihmiset ystävystyvät helpommin kuin toiset. Nimimerkki Onnekas sai ystävän 1. luokalla koulussa. Ystävyys on jatkunut 27 vuoden ajan. “Tavatessa juttua on helppo jatkaa siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. On valtavan hienoa, että on ystävä, johon voi luottaa 100-prosenttisesti”, kertoo Onnekas. Suomalaisista joka viides kärsii ajoittain yksinäisyydestä. Harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa oppia uutta ja jakaa kokemuksia. “Ihminen voi minkä ikäisenä tahansa löytää uuden ystävän”, kertoo vuorovaikutussuhteita tutkiva Ira Virtanen. Millainen vaikutus ystävyydellä on meihin? Millainen on hyvä ystävä? Miksi ystävyys joskus katkeaa? Mitä jos ei ole yhtään ystävää? Miten uusiin ihmisiin tutustumista voi helpottaa? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Salla Matusiak ja Anniina Wallius Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: HelsinkiMissio, Tunne &amp; Mieli -lehti.

Mikä kolhii kaveruutta, mikä lujittaa ystävyyttä? 

Ihmisistä noin 15 - 20 prosenttia on herkkiä eli erityisen sensitiivisiä. Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskasen mukaan kyse on synnynnäisestä piirteestä.“Se ei ole mikään vamma tai vika. Siihen liittyy voimakkaiden tunteiden kokeminen. Myös aistikokemukset ovat tavallista syvempiä ja herkempiä”, kertoo psykologi Heli Heiskanen.Yli 150 ihmistä vastasi Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn. Nimimerkki En ollutkaan outo vaan erilainen kertoo: “Kun vuosia sitten luin silkasta mielenkiinnosta kirjan erityisherkkyydestä, löysin yllättäen kirjasta itseni ja sain selityksen outoudelleni."Erityisherkkyyteen perehtyminen voi auttaa monia piirteen omaavia hyväksymään itsensä. Heiskanen on kirjoittanut aiheesta Herkkyyden voima -kirjan.“Erityisherkkyydessä on hyviä ja huonoja puolia. Tärkeintä on oppia elämään tasapainossa omien ominaisuuksien kanssa. Kyky aistia muiden tunteita ja tarpeita on hieno kyky. Jos se menee liiallisuuksiin, siitä tulee liian kuormittavaa”, sanoo Heiskanen.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Tuomas VauhkonenInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo, Noora Hirn, Annina Aho, Laura Koso.Kuvat: Tuuli LaukkanenPuffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Ihmisistä noin 15 - 20 prosenttia on herkkiä eli erityisen sensitiivisiä. Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskasen mukaan kyse on synnynnäisestä piirteestä. “Se ei ole mikään vamma tai vika. Siihen liittyy voimakkaiden tunteiden kokeminen. Myös aistikokemukset ovat tavallista syvempiä ja herkempiä”, kertoo psykologi Heli Heiskanen. Yli 150 ihmistä vastasi Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn. Nimimerkki En ollutkaan outo vaan erilainen kertoo: “Kun vuosia sitten luin silkasta mielenkiinnosta kirjan erityisherkkyydestä, löysin yllättäen kirjasta itseni ja sain selityksen outoudelleni." Erityisherkkyyteen perehtyminen voi auttaa monia piirteen omaavia hyväksymään itsensä. Heiskanen on kirjoittanut aiheesta Herkkyyden voima -kirjan. “Erityisherkkyydessä on hyviä ja huonoja puolia. Tärkeintä on oppia elämään tasapainossa omien ominaisuuksien kanssa. Kyky aistia muiden tunteita ja tarpeita on hieno kyky. Jos se menee liiallisuuksiin, siitä tulee liian kuormittavaa”, sanoo Heiskanen. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo, Noora Hirn, Annina Aho, Laura Koso. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Erityisherkälle maailma on täynnä voimakkaita tuntemuksia

“Pidän työstäni, mikä osin tekee vaikeaksi siitä irrottautumisen. Minulla on ollut aiemmin työuupumus, joten haluan olla tarkkana, etten lähde liikasuorittamiseen”, kertoo nimimerkki Maija kokemuksistaan. Palautumiseen on panostettava joka päivä, kertoo Työterveyslaitoksella johtajana työskentelevä Jaana Laitinen.  “Palautumisessa mieli, aivot ja kroppa rauhoittuvat ja rentoutuvat. Se on elpymistä”, sanoo Laitinen. Pitkään jatkunut kuormitus ja stressi altistavat erilaisille sairauksille ja vähentävät ihmisen kykyä ajatella luovasti. “Jos kuormitun liikaa, luovuuteni loppuu kuin seinään” kirjoittaa Maija viestissään. Palautumista olisi hyvä tapahtua jo työpäivän aikana. Tästä syystä ruoka- ja kahvitauot ovat tärkeitä. Se miten tauottaa päivänsä vaikuttaa myös yöllä tapahtuvaan rentoutumiseen. Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Tuomas VauhkonenInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Anna Simojoki (loppukevät 2019)Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Laurila, Liisa Kämäräinen, Jari Rantschukoff ja Mira Stenström.Kuvat: Tuuli LaukkanenPuffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

“Pidän työstäni, mikä osin tekee vaikeaksi siitä irrottautumisen. Minulla on ollut aiemmin työuupumus, joten haluan olla tarkkana, etten lähde liikasuorittamiseen”, kertoo nimimerkki Maija kokemuksistaan. Palautumiseen on panostettava joka päivä, kertoo Työterveyslaitoksella johtajana työskentelevä Jaana Laitinen. “Palautumisessa mieli, aivot ja kroppa rauhoittuvat ja rentoutuvat. Se on elpymistä”, sanoo Laitinen. Pitkään jatkunut kuormitus ja stressi altistavat erilaisille sairauksille ja vähentävät ihmisen kykyä ajatella luovasti. “Jos kuormitun liikaa, luovuuteni loppuu kuin seinään” kirjoittaa Maija viestissään. Palautumista olisi hyvä tapahtua jo työpäivän aikana. Tästä syystä ruoka- ja kahvitauot ovat tärkeitä. Se miten tauottaa päivänsä vaikuttaa myös yöllä tapahtuvaan rentoutumiseen. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki (loppukevät 2019) Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Laurila, Liisa Kämäräinen, Jari Rantschukoff ja Mira Stenström. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Älä stressaa - panosta palautumiseen

“Pelkään monia asioita enemmän ja vähemmän. Jokainen asia ja tilanne, jossa turvallisuuteni voi olla uhattuna jollain tapaa aiheuttaa jonkinasteista pelkoa”, kirjoittaa Miia pelon kokemuksistaan.Käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta työskentelee Helsingin yliopistossa ja tutkii pelkoa. Pelko varmistaa, että kykenemme toimimaan vaarallisessa tilanteessa ja selvitymään siitä.“Pelko ehdollistumista voi tapahtua ihan arkipäiväisissä tilanteissa”, kertoo Hovatta.Nimimerkki Riitta kertoo, että hän ei periaatteessa pelkää mitään.“Pelkään kuitenkin kyitä, joita on kesäpaikallamme. Pelkoon on tavallaan syytä, sillä utelias pentukoiramme melkein kuoli kyynpuremaan”, kirjoittaa nimimerkki Riitta viestissään. Pelko on siis myös hyvä ja tarpeellinen tunne oikeassa tilanteessa kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta.Aivot ovat muovautuva elin. Elämää rajoittavista peloista kuten lento- tai hämähäkkipelosta voi oppia pois altistushoidon avulla.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Tuomas VauhkonenInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja:  Anna Simojoki (loppukevät 2019)Lukijat: Tanja Kröger, Liisa Kämäräinen, Mira Stenström, Teemu Sipilä ja Annina Aho.Kuvat: Tuuli LaukkanenPuffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

“Pelkään monia asioita enemmän ja vähemmän. Jokainen asia ja tilanne, jossa turvallisuuteni voi olla uhattuna jollain tapaa aiheuttaa jonkinasteista pelkoa”, kirjoittaa Miia pelon kokemuksistaan. Käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta työskentelee Helsingin yliopistossa ja tutkii pelkoa. Pelko varmistaa, että kykenemme toimimaan vaarallisessa tilanteessa ja selvitymään siitä. “Pelko ehdollistumista voi tapahtua ihan arkipäiväisissä tilanteissa”, kertoo Hovatta. Nimimerkki Riitta kertoo, että hän ei periaatteessa pelkää mitään. “Pelkään kuitenkin kyitä, joita on kesäpaikallamme. Pelkoon on tavallaan syytä, sillä utelias pentukoiramme melkein kuoli kyynpuremaan”, kirjoittaa nimimerkki Riitta viestissään. Pelko on siis myös hyvä ja tarpeellinen tunne oikeassa tilanteessa kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta. Aivot ovat muovautuva elin. Elämää rajoittavista peloista kuten lento- tai hämähäkkipelosta voi oppia pois altistushoidon avulla. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki (loppukevät 2019) Lukijat: Tanja Kröger, Liisa Kämäräinen, Mira Stenström, Teemu Sipilä ja Annina Aho. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Millaiset ovat pelon juuret?

Moni ihminen epäilee jatkuvasti omaa osaamistaan. Kyse voi olla huijariajattelusta. Se ei ole psyykkinen häiriö, sairaus tai diagnoosi, vaan kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja.Psykologi Tiina Ekman kohtaa huijariajattelijoita työssään työterveyshuollossa. “Ihmisellä voi olla jatkuvaa painetta omasta tekemisestään. Hän miettii selviytymistään niin paljon, että kärsii ahdistuksesta, masennuksesta tai uupumuksesta. Jos huijariajattelu on jo osa identiteettiä, se aiheuttaa syvää ahdistusta”, kertoo Ekman.Nimimerkki Vilja kertoo kärsineensä huijariajattelusta koko aikuisikänsä. Hän panostaa työhönsä ja valmistautuu huolella. “Kuulun kai siis molempiin ääripäihin: yrittämisen venyttäjiin ja hirveästi töitä tekeviin. Mistä saisi tukea ja apua ettei uupumus veisi mennessään?”, pohtii Vilja.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Lotta Vihriälä, Marja Vehkanen, Annina Aho, Laura Koso ja Teemu Sipilä.Kuvat: Tuuli LaukkanenPuffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Moni ihminen epäilee jatkuvasti omaa osaamistaan. Kyse voi olla huijariajattelusta. Se ei ole psyykkinen häiriö, sairaus tai diagnoosi, vaan kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Psykologi Tiina Ekman kohtaa huijariajattelijoita työssään työterveyshuollossa. “Ihmisellä voi olla jatkuvaa painetta omasta tekemisestään. Hän miettii selviytymistään niin paljon, että kärsii ahdistuksesta, masennuksesta tai uupumuksesta. Jos huijariajattelu on jo osa identiteettiä, se aiheuttaa syvää ahdistusta”, kertoo Ekman. Nimimerkki Vilja kertoo kärsineensä huijariajattelusta koko aikuisikänsä. Hän panostaa työhönsä ja valmistautuu huolella. “Kuulun kai siis molempiin ääripäihin: yrittämisen venyttäjiin ja hirveästi töitä tekeviin. Mistä saisi tukea ja apua ettei uupumus veisi mennessään?”, pohtii Vilja. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Lotta Vihriälä, Marja Vehkanen, Annina Aho, Laura Koso ja Teemu Sipilä. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Liiallinen itsekritiikki voi kieliä huijariajattelusta

Erityisesti asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Työpaikoilla järjestettävät mindfulness-ohjelmat ovat osa tätä muutosta.“Ajatellaan, että meditointi olisi ratkaisu monitohelointiin eli multitaskaamiseen. Kriitikot väittävät, että tietoisen läsnäolon avulla hyväksytään työskentelyolosuhteet sellaisena kuin ne ovat”, kertoo tutkija Mira Karjalainen.Hänen mukaansa meditointi itsessään ei ole ongelmallista, vaan se, mihin sitä käytetään.“Ylityöpaineita ei aina pyritä purkamaan, vaan ratkaisuksi tarjotaan mindfulnessia”, Karjalainen huomauttaa.Ohjelmaa varten kokemuksiaan kertonut Sirpa työskentelee nuorten parissa. Hän on liki neljäkymmentä vuotta tehnyt oma-aloitteisesti meditointiharjoituksia myös työpaikalla.“Kollegani sanovat, että olen rauhallinen työssäni. En missään tapauksessa aio lopettaa meditointia - se on osa minua”, kertoo Sirpa.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Jami Liukkonen, Susan Grönholm, Miika Lauriala, Marja Vehkanen.Kuvat: Tuuli LaukkanenPuffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Erityisesti asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Työpaikoilla järjestettävät mindfulness-ohjelmat ovat osa tätä muutosta. “Ajatellaan, että meditointi olisi ratkaisu monitohelointiin eli multitaskaamiseen. Kriitikot väittävät, että tietoisen läsnäolon avulla hyväksytään työskentelyolosuhteet sellaisena kuin ne ovat”, kertoo tutkija Mira Karjalainen. Hänen mukaansa meditointi itsessään ei ole ongelmallista, vaan se, mihin sitä käytetään. “Ylityöpaineita ei aina pyritä purkamaan, vaan ratkaisuksi tarjotaan mindfulnessia”, Karjalainen huomauttaa. Ohjelmaa varten kokemuksiaan kertonut Sirpa työskentelee nuorten parissa. Hän on liki neljäkymmentä vuotta tehnyt oma-aloitteisesti meditointiharjoituksia myös työpaikalla. “Kollegani sanovat, että olen rauhallinen työssäni. En missään tapauksessa aio lopettaa meditointia - se on osa minua”, kertoo Sirpa. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Jami Liukkonen, Susan Grönholm, Miika Lauriala, Marja Vehkanen. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Meditointia tarjotaan ratkaisuksi ylityöpaineisiin

"Voisin sanoa kokeneeni eriasteista ilkeyttä koko ikäni, mikä lienee johtanut etäisyyden ottamiseen suhteessa muihin ihmisiin. Vieläkin tosin ihmettelen, miksi ihmiset saavat tyydytystä toisten nöyryyttämisestä tai miksi siihen syyllistyvät yksilöt ovat niitä, jotka näyttävät parhaiten onnistuvan nykyisessä status-kilpailussa?" pohtii nimimerkki Anna.Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan ilkeys on toisen nöyryyttämistä ja alistamista."Ilkeily on vallankäyttöä. Se liittyy narsismiin vahvasti, haluat nöyryyttää toista ja saada nostettua itseäsi ylöspäin", sanoo Janne Viljamaa.Kiusaaminen ja ilkeily vaatii organisaation, jossa se hyväksytään hiljaisesti. Ilkeilyä saattaa joutua kohtaamaan myös perheessä, harrastusporukoissa, kouluissa ja parisuhteessa."Jos joku tyyppi rakastuu jatkuvasti sellaisiin tyyppeihin, jotka kohtelevat häntä kaltoin, niin silloin kyse on itsearvostuksen puutteesta", kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.Miksi ihmiset ilkeilevät tai kiusaavat toisiaan? Mitä siitä seuraa? Miten ilkeilyltä voi suojautua?Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Tuomas VauhkonenInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla MatusiakLukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Susanna VainiolaKuvat: Tuuli Laukkanen

"Voisin sanoa kokeneeni eriasteista ilkeyttä koko ikäni, mikä lienee johtanut etäisyyden ottamiseen suhteessa muihin ihmisiin. Vieläkin tosin ihmettelen, miksi ihmiset saavat tyydytystä toisten nöyryyttämisestä tai miksi siihen syyllistyvät yksilöt ovat niitä, jotka näyttävät parhaiten onnistuvan nykyisessä status-kilpailussa?" pohtii nimimerkki Anna. Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan ilkeys on toisen nöyryyttämistä ja alistamista. "Ilkeily on vallankäyttöä. Se liittyy narsismiin vahvasti, haluat nöyryyttää toista ja saada nostettua itseäsi ylöspäin", sanoo Janne Viljamaa. Kiusaaminen ja ilkeily vaatii organisaation, jossa se hyväksytään hiljaisesti. Ilkeilyä saattaa joutua kohtaamaan myös perheessä, harrastusporukoissa, kouluissa ja parisuhteessa. "Jos joku tyyppi rakastuu jatkuvasti sellaisiin tyyppeihin, jotka kohtelevat häntä kaltoin, niin silloin kyse on itsearvostuksen puutteesta", kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Miksi ihmiset ilkeilevät tai kiusaavat toisiaan? Mitä siitä seuraa? Miten ilkeilyltä voi suojautua? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Susanna Vainiola Kuvat: Tuuli Laukkanen

Ilkeily on vallankäyttöä

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtaudutaan työelämässä ja kouluissa yhä kaksinapaisesti. On tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia. Tällainen ajattelu sulkee ulkopuolelle, toiseuttaa ja tai tekee näkymättömiksi kaikki ne, jotka eivät koe nais- tai mies-määrittelyitä omakseen. Kokemuksia sukupuolesta on kuitenkin useita.“Vasta yli 30-vuotiaana ja ilmapiirin muututtua avoimemmaksi, olen alkanut pitää mahdollisena, että en kuulu kumpaankaan sukupuoliluokitukseen”, kertoo nimimerkki Aaron kokemuksistaan.Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa työelämää tutkivassa monitieteellisessä WeAll-tutkimushankkeessa. Lehtonen tutkii tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta koulutuksen ja työelämän konteksteissa.“Työelämän ja koulutuksen käytännöt ovat syvään juurtuneita. Vaikka yrittäisi aktiivisesti purkaa kaksinapaista järjestelmää, joskus tulee toistaneeksi sukupuoliajattelun peruslähtökohtia”, sanoo Lehtonen.Vähemmistöön kuuluvilla ihmisillä voi olla jo etukäteen pelkoa syrjinnästä, mikä aiheuttaa ahdistusta. Nimimerkki Transmies kirjoittaa kokeneensa syrjintää peruskoulussa ja ammattikorkeakoulussa: “Peruskoulussa minua kiusattiin, ja opettajat eivät puuttuneet asiaan. Kiusaaminen oli muun muassa lyömistä, potkimista, haukkumista, roskikseen laittamista ja kivillä heittelyä.”Lähes kaikki suomalaisista transnuorista ovat kokeneet psyykkistä väkivaltaa, ja fyysistä väkivaltaa noin puolet, kertoo Seta. Lainsäädäntö kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen perusteella, mutta silti syrjintää tapahtuu arjessa.“Se voi romahduttaa terveyden ja aiheuttaa stressiä, masennusta, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia. Ihminen saattaa alkaa vältellä muiden kollegojen seuraa, mielenkiinto työhön katoaa ja tulee sairauspoissaoloja”, kertoo Lehtonen.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Jussi Nygren, Jaana Sormunen, Jalmari Laine, Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo ja Susanna VainiolaKuvat: Tuuli LaukkanenPuffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtaudutaan työelämässä ja kouluissa yhä kaksinapaisesti. On tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia. Tällainen ajattelu sulkee ulkopuolelle, toiseuttaa ja tai tekee näkymättömiksi kaikki ne, jotka eivät koe nais- tai mies-määrittelyitä omakseen. Kokemuksia sukupuolesta on kuitenkin useita. “Vasta yli 30-vuotiaana ja ilmapiirin muututtua avoimemmaksi, olen alkanut pitää mahdollisena, että en kuulu kumpaankaan sukupuoliluokitukseen”, kertoo nimimerkki Aaron kokemuksistaan. Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa työelämää tutkivassa monitieteellisessä WeAll-tutkimushankkeessa. Lehtonen tutkii tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta koulutuksen ja työelämän konteksteissa. “Työelämän ja koulutuksen käytännöt ovat syvään juurtuneita. Vaikka yrittäisi aktiivisesti purkaa kaksinapaista järjestelmää, joskus tulee toistaneeksi sukupuoliajattelun peruslähtökohtia”, sanoo Lehtonen. Vähemmistöön kuuluvilla ihmisillä voi olla jo etukäteen pelkoa syrjinnästä, mikä aiheuttaa ahdistusta. Nimimerkki Transmies kirjoittaa kokeneensa syrjintää peruskoulussa ja ammattikorkeakoulussa: “Peruskoulussa minua kiusattiin, ja opettajat eivät puuttuneet asiaan. Kiusaaminen oli muun muassa lyömistä, potkimista, haukkumista, roskikseen laittamista ja kivillä heittelyä.” Lähes kaikki suomalaisista transnuorista ovat kokeneet psyykkistä väkivaltaa, ja fyysistä väkivaltaa noin puolet, kertoo Seta. Lainsäädäntö kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen perusteella, mutta silti syrjintää tapahtuu arjessa. “Se voi romahduttaa terveyden ja aiheuttaa stressiä, masennusta, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia. Ihminen saattaa alkaa vältellä muiden kollegojen seuraa, mielenkiinto työhön katoaa ja tulee sairauspoissaoloja”, kertoo Lehtonen. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Jussi Nygren, Jaana Sormunen, Jalmari Laine, Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo ja Susanna Vainiola Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Sukupuolen moninaisuus on tutuinta kaupungeissa

“Asiantuntijatyössä eivät sen paremmin ongelmat kuin ilonaiheet jää työpaikalle, kun lähtee kotiin. Ne saattavat pyöriä mielessä jopa koko illan”, kertoo nimimerkki Meilissä ja somessa kokemuksistaan.Tutkija Mira Karjalainen työskentelee Helsingin yliopistossa. Hän on mukana WeAll-tutkimustiimissä, joka muodostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä.  “Työn rajat hämärtyvät monella tavalla.Yksi on se, että me joudumme tekemään tunnetyöskentelyä eri tavalla, meidän täytyy olla tietynlaisia työnantajalle ja työssä”, kertoo Karjalainen.WeAll-tutkimushanke etsii tietoa ja keinoja ihmisten moninaisuuden tunnistamiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä. Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä. Nimimerkki Heidi kirjoittaa viestissään, että hän saattoi tehdä töitä usein viikonloppuisin ja iltaisin.“Toivun tällä hetkellä uupumuksesta. En tee enää töitä kotona, enkä vilkaise sähköpostia. Eikä maailma kaadu. Tämä vähentää yllättävän paljon kuormituksen tunnetta”, kertoo Heidi.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoTuottaja:Anna Simojoki Lukijat: Pietari Kylmälä, Inkeri Kuisma, Annina Aho, Mira Stenström, Tanja KrögerKuvat: Tuuli LaukkanenMukana työryhmässä myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä

“Asiantuntijatyössä eivät sen paremmin ongelmat kuin ilonaiheet jää työpaikalle, kun lähtee kotiin. Ne saattavat pyöriä mielessä jopa koko illan”, kertoo nimimerkki Meilissä ja somessa kokemuksistaan. Tutkija Mira Karjalainen työskentelee Helsingin yliopistossa. Hän on mukana WeAll-tutkimustiimissä, joka muodostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä. “Työn rajat hämärtyvät monella tavalla.Yksi on se, että me joudumme tekemään tunnetyöskentelyä eri tavalla, meidän täytyy olla tietynlaisia työnantajalle ja työssä”, kertoo Karjalainen. WeAll-tutkimushanke etsii tietoa ja keinoja ihmisten moninaisuuden tunnistamiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä. Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä. Nimimerkki Heidi kirjoittaa viestissään, että hän saattoi tehdä töitä usein viikonloppuisin ja iltaisin. “Toivun tällä hetkellä uupumuksesta. En tee enää töitä kotona, enkä vilkaise sähköpostia. Eikä maailma kaadu. Tämä vähentää yllättävän paljon kuormituksen tunnetta”, kertoo Heidi. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja:Anna Simojoki Lukijat: Pietari Kylmälä, Inkeri Kuisma, Annina Aho, Mira Stenström, Tanja Kröger Kuvat: Tuuli Laukkanen Mukana työryhmässä myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä

Työn valuminen vapaa-ajalle sopii harvoille

“Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista. Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä.“Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa.                                                                                                                                “Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sopivaan painoindeksiin. Sitä on ihan tutkittu, että ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, sanoo dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksi taustasyy syömishäiriöihin voi olla länsimaisen kulttuurin naisihanne, jossa korostetaan ulkonäköä ja laihuutta.Miksi olemme tyytymättömiä ulkonäköömme? Millaisia seurauksia ulkonäköpaineilla voi olla? Mitä ulkonäköpaineille voi tehdä?Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Tuomas VauhkonenInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla MatusiakLukijat: Tommi Koskenheimo, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Marja VehkanenKuvat: Tuuli LaukkanenYhteistyössä mukana:AntroBlogi.fi

“Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista. Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä. “Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa. “Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sopivaan painoindeksiin. Sitä on ihan tutkittu, että ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, sanoo dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksi taustasyy syömishäiriöihin voi olla länsimaisen kulttuurin naisihanne, jossa korostetaan ulkonäköä ja laihuutta. Miksi olemme tyytymättömiä ulkonäköömme? Millaisia seurauksia ulkonäköpaineilla voi olla? Mitä ulkonäköpaineille voi tehdä? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Tommi Koskenheimo, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: <a href="http://AntroBlogi.fi" rel="nofollow" target="_blank">AntroBlogi.fi</a>

Ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa

Ilmastonmuutos ja moni elämäntapatrendi kuten lisääntyvä kasvissyönti haastavat ihmislajia pohtimaan suhdettaan eläimiin ja luontoon. Ihminen ei aina itse muista olevansa myös itse eläin. Me ihmiset olemme halunneet ajatella olevamme jotain erityistä kuten Jumalan kuva tai evoluution huipentuma. Länsimaisessa ajattelussa eläimet on perinteisesti luokiteltu eri kategorioihin niistä saatavan hyödyn perusteella.“En vastusta lihansyöntiä, mutta tehotuotanto ei mahdollista eläimille hyvää, lajityypillistä elämää, jonka ne ansaitsisivat”, kertoo Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut Maija.Eläimet oppivat ja tuntevat tunteita. Esimerkiksi norsut kokevat iloa, huvittuneisuutta, helpotusta sekä myötätuntoa.Tutkija Elisa Aaltola työskentelee Turun yliopistossa. Hän tutkii ihmisen ja eläinten suhdetta sekä eläinten kohtelua moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta.“Tietysti sitä toivoisi, että saavutettaisiin toisenlainen tapa hahmottaa ihmisen asemaa: joka näkisi meidät osana luontoa ja muita eläimiä”, sanoo Aaltola.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Kaija Kellman, Outi Paananen,  Nina Naakka, Jaakko Mannermaa ja Teemu SipiläKuvat: Tuuli LaukkanenTarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Ilmastonmuutos ja moni elämäntapatrendi kuten lisääntyvä kasvissyönti haastavat ihmislajia pohtimaan suhdettaan eläimiin ja luontoon. Ihminen ei aina itse muista olevansa myös itse eläin. Me ihmiset olemme halunneet ajatella olevamme jotain erityistä kuten Jumalan kuva tai evoluution huipentuma. Länsimaisessa ajattelussa eläimet on perinteisesti luokiteltu eri kategorioihin niistä saatavan hyödyn perusteella. “En vastusta lihansyöntiä, mutta tehotuotanto ei mahdollista eläimille hyvää, lajityypillistä elämää, jonka ne ansaitsisivat”, kertoo Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut Maija. Eläimet oppivat ja tuntevat tunteita. Esimerkiksi norsut kokevat iloa, huvittuneisuutta, helpotusta sekä myötätuntoa. Tutkija Elisa Aaltola työskentelee Turun yliopistossa. Hän tutkii ihmisen ja eläinten suhdetta sekä eläinten kohtelua moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta. “Tietysti sitä toivoisi, että saavutettaisiin toisenlainen tapa hahmottaa ihmisen asemaa: joka näkisi meidät osana luontoa ja muita eläimiä”, sanoo Aaltola. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Kaija Kellman, Outi Paananen, Nina Naakka, Jaakko Mannermaa ja Teemu Sipilä Kuvat: Tuuli Laukkanen Tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Eläimet oppivat ja tuntevat - niin kuin ihmislajikin

“Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino.E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.“Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen.Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen.“Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään.Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden.“Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen.Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot. “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen.Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis.Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää?  Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla MatusiakLukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka RahiKuvat: Tuuli Laukkanen

“Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino. E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon. “Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen. “Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään. Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden. “Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen. Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot. “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis. Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka Rahi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Suomalaisilla on keskimäärin kuusi pyhää asiaa

“Huumori yhdistää ja erottaa ihmisiä. Olen ollut tilanteissa, joissa olen joutunut selittämään, että täysin vakavalla äänellä sanomani kommentti oli vitsi”, kirjoittaa nimimerkki Maria kokemuksistaan.Tutkijatohtori Jarno Hietalahti työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hietalahti on kirjoittanut kirjan nimeltään Huumorin ja naurun filosofia.“Huumorintaju kytkeytyy maailmankatsomukseen. Se on kyky tai ominaisuus hahmottaa poikkeuksia tai ristiriitoja, jotain kummallisia sattumuksia”, sanoo tutkijatohtori Hietalahti. Nimimerkki Susanne kirjoittaa viestissään, että häntä naurattaa ihmisten kommellukset ja sähläilyt. Niin kauan on hauskaa, kun ei oikeasti tapahdu mitään vakavaa onnettomuutta. Huumorille annetaan monenlaisia merkityksiä. Hietalahti lähestyy sitä ilmauksena ihmisyydestä. Huumorissa on kyse poikkeamasta ja ristiriidasta, jolloin tapahtuu jotain yllättävää. Me ihmiset emme tiedä kaikkea. “Jos me tietäisimme ennalta kaiken mahdollisen ja käsittäisimme maailman täydellisesti, silloin ei voisi olla  huumoria. Huumori on ilmaus siitä, että olemme vajavaisia olentoja ja kykenemme ehkä nauttimaan vajaavaisuudestamme”, pohtii Hietalahti.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla Matusiak / Anna Simojoki (loppukevät 2019)Lukijat: Tanja Kymäläinen, Tanja Kröger, Iida Rauhalammi, Ida-Maria Bergman, Miika Lauriala.Kuvat: Tuuli LaukkanenPuffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

“Huumori yhdistää ja erottaa ihmisiä. Olen ollut tilanteissa, joissa olen joutunut selittämään, että täysin vakavalla äänellä sanomani kommentti oli vitsi”, kirjoittaa nimimerkki Maria kokemuksistaan. Tutkijatohtori Jarno Hietalahti työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hietalahti on kirjoittanut kirjan nimeltään Huumorin ja naurun filosofia. “Huumorintaju kytkeytyy maailmankatsomukseen. Se on kyky tai ominaisuus hahmottaa poikkeuksia tai ristiriitoja, jotain kummallisia sattumuksia”, sanoo tutkijatohtori Hietalahti. Nimimerkki Susanne kirjoittaa viestissään, että häntä naurattaa ihmisten kommellukset ja sähläilyt. Niin kauan on hauskaa, kun ei oikeasti tapahdu mitään vakavaa onnettomuutta. Huumorille annetaan monenlaisia merkityksiä. Hietalahti lähestyy sitä ilmauksena ihmisyydestä. Huumorissa on kyse poikkeamasta ja ristiriidasta, jolloin tapahtuu jotain yllättävää. Me ihmiset emme tiedä kaikkea. “Jos me tietäisimme ennalta kaiken mahdollisen ja käsittäisimme maailman täydellisesti, silloin ei voisi olla huumoria. Huumori on ilmaus siitä, että olemme vajavaisia olentoja ja kykenemme ehkä nauttimaan vajaavaisuudestamme”, pohtii Hietalahti. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak / Anna Simojoki (loppukevät 2019) Lukijat: Tanja Kymäläinen, Tanja Kröger, Iida Rauhalammi, Ida-Maria Bergman, Miika Lauriala. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Huumori paljastaa vajavaisuutemme

“Olen pitkäaikaistyötön ja saanut huomata mikä asenne ihmisillä usein on pitkäaikaistyöttömiin. Meidät katsotaan patalaiskoiksi, ihmisiksi jotka vaan nukkuvat pitkään ja joilla ei ole elämänhallintaa!”, kertoo nimimerkki Justiina kokemuksistaan.Väitöskirjatutkija Juuso Koponen tutkii huono-osaisuutta, köyhyyttä ja leipäjonoja. Hänen mukaansa työttömyyttä ei voida koskaan kokonaan poistaa.“Kun taloustieteilijät puhuvat täystyöllisyydestä, silloinkin on työttömiä. Se kuuluu tähän kapitalistiseen järjestelmään, että työttömiä on”, sanoo Koponen.Nimimerkki Aktiivityötön joutui työttömäksi vuosittaisten yt-neuvottelujen tuloksena yli 30 vuoden palveluksen jälkeen. “Tyrmistyin, vihastuin, masennuin, tunsin itseni petetyksi, ihminen on vain arvoton resurssi suuressa koneistossa. Saman kohtalon jakoivat monet ikätoverini”, kertoo Aktiivityötön.Aktiivityötön on huomannut kuinka työttömistä puhutaan negatiiviseen sävyyn.“Huomaan seuraavani negatiivisia kannanottoja ja mielipiteitä työttömistä, joille on kohdistettava erilaisia ulkopuolisia aktivointitoimenpiteitä ikään kuin työtön olisi joku passiivinen olio, joka on omasta tahdostaan työtön ja ennen kaikkea haluton vastaanottamaan työtä”, kirjoittaa nimimerkki Aktiivityötön viestissään.Tutkijoiden mukaan empatiakuilu voi estää meitä asettumasta erilaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen asemaan.“Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat eivät oikein osaa asettua pitkäaikaistyöttömän saappaisiin. Tämän takia esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus ja muut yksilön kohtaamat vaikeudet on helpompi sysätä yksilön omaksi syyksi, kun nähdä niitä  yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tuottavat huono-osaisuutta”, kertoo väitöskirjatutkija Juuso Koponen. Miten työttömyys vaikuttaa ihmiseen? Mikä on yksilön ja yhteiskunnan vastuu työttömyydessä? Miten työttömyydestä voi selviytyä? Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Tuomas VauhkonenInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla MatusiakLukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Tatu TamminenKuvat: Tuuli Laukkanen

“Olen pitkäaikaistyötön ja saanut huomata mikä asenne ihmisillä usein on pitkäaikaistyöttömiin. Meidät katsotaan patalaiskoiksi, ihmisiksi jotka vaan nukkuvat pitkään ja joilla ei ole elämänhallintaa!”, kertoo nimimerkki Justiina kokemuksistaan. Väitöskirjatutkija Juuso Koponen tutkii huono-osaisuutta, köyhyyttä ja leipäjonoja. Hänen mukaansa työttömyyttä ei voida koskaan kokonaan poistaa. “Kun taloustieteilijät puhuvat täystyöllisyydestä, silloinkin on työttömiä. Se kuuluu tähän kapitalistiseen järjestelmään, että työttömiä on”, sanoo Koponen. Nimimerkki Aktiivityötön joutui työttömäksi vuosittaisten yt-neuvottelujen tuloksena yli 30 vuoden palveluksen jälkeen. “Tyrmistyin, vihastuin, masennuin, tunsin itseni petetyksi, ihminen on vain arvoton resurssi suuressa koneistossa. Saman kohtalon jakoivat monet ikätoverini”, kertoo Aktiivityötön. Aktiivityötön on huomannut kuinka työttömistä puhutaan negatiiviseen sävyyn. “Huomaan seuraavani negatiivisia kannanottoja ja mielipiteitä työttömistä, joille on kohdistettava erilaisia ulkopuolisia aktivointitoimenpiteitä ikään kuin työtön olisi joku passiivinen olio, joka on omasta tahdostaan työtön ja ennen kaikkea haluton vastaanottamaan työtä”, kirjoittaa nimimerkki Aktiivityötön viestissään. Tutkijoiden mukaan empatiakuilu voi estää meitä asettumasta erilaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen asemaan. “Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat eivät oikein osaa asettua pitkäaikaistyöttömän saappaisiin. Tämän takia esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus ja muut yksilön kohtaamat vaikeudet on helpompi sysätä yksilön omaksi syyksi, kun nähdä niitä yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tuottavat huono-osaisuutta”, kertoo väitöskirjatutkija Juuso Koponen. Miten työttömyys vaikuttaa ihmiseen? Mikä on yksilön ja yhteiskunnan vastuu työttömyydessä? Miten työttömyydestä voi selviytyä? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Tatu Tamminen Kuvat: Tuuli Laukkanen

Työttömyys on osa kapitalistista järjestelmää 

“Äänestän, minulle ei ole ihan sama kuka asioistani päättää. Olen itse yksi niistä harvoista, jotka ovat lastensuojelutausta huolimatta käyneet korkeakoulun”, sanoo Eveliina.Koulutus, varallisuus ja myös äänestäminen ja puoluekanta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sosiologian professori Jani Erola työskentelee Turun yliopistossa. Erola tutkii sosiaalista periytyvyyttä. “Jos verrataan koulutuksen tai aseman periytyvyyteen, siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Minkälaiseen perheeseen synnyt, mitä siellä tapahtuu. Äänestäminen siirtyy mallioppimisen kautta”, sanoo sosiologian professori Erola.Lähipiirin esimerkki on vaikuttanut Emmin äänestyskäyttäytymiseen.“Perheessäni ja suvussani on aina arvostettu äänestämistä ja pidetty sitä itsestäänselvyytenä. Muistan, että odotin innolla niitä vaaleja, joissa sain äänestää ensimmäisen kerran”, kertoo nimimerkki Emmi viestissään.Nimimerkki Anargia kirjoittaa, että hän on menettänyt uskonsa yhteiskuntaan sekä politiikkoihin.“Lobbaajat ja suuri raha pystyvät vaikuttamaan omiin intresseihinsä paljon voimakkaammin sekä suoraan poliitikkoihin sekä virkamiehiin nähden. Kun näin tapahtuu niin virkamiehet ja poliitikot laittavat oman edun yhteisen hyvän sijalle”, sanoo nimimerkki Anargia.Enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja järjestössä tai nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimimista.“Yhdenlainen yhteiskunnallinen osallistuminen ruokkii sitä muutakin osallistumista, joka voi olla myös paikallista”, kertoo Erola.Politiikasta kiinnostuneiden nuorten arvot ovat positiivisessa yhteydessä demokratian, tasa-arvon, vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen kanssa, kerrotaan vuoden 2018 Nuorisobarometrissa. Poliittinen osallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan yksilön hyvinvointiin. “Kyllähän voidaan ajatella, että yhteiskunnallisten epäkohtien kokeminen voisi myös ajaa äänestämään. Nykyään poliittinen toiminta kehystetään niin, että kuka voittaa ja kuka häviää vaaleissa. Pointin pitäisi olla se, että kaikki voittaa riippumatta lopputuloksesta. Vaikka äänestät oppositioon joutuvaa puoluetta niin sekin on yhteiskunnallista vaikuttamista “, sanoo sosiologian professori Jani Erola.Mitkä kaikki asiat vaikuttavat äänestämiseen? Mitä syitä on äänestämättä jättämisen taustalla? Miten äänestäminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin?Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla MatusiakLukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tommi Koskenheimo, Miika Lauriala, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Iida RauhalammiKuvat: Tuuli Laukkanen

“Äänestän, minulle ei ole ihan sama kuka asioistani päättää. Olen itse yksi niistä harvoista, jotka ovat lastensuojelutausta huolimatta käyneet korkeakoulun”, sanoo Eveliina. Koulutus, varallisuus ja myös äänestäminen ja puoluekanta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sosiologian professori Jani Erola työskentelee Turun yliopistossa. Erola tutkii sosiaalista periytyvyyttä. “Jos verrataan koulutuksen tai aseman periytyvyyteen, siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Minkälaiseen perheeseen synnyt, mitä siellä tapahtuu. Äänestäminen siirtyy mallioppimisen kautta”, sanoo sosiologian professori Erola. Lähipiirin esimerkki on vaikuttanut Emmin äänestyskäyttäytymiseen. “Perheessäni ja suvussani on aina arvostettu äänestämistä ja pidetty sitä itsestäänselvyytenä. Muistan, että odotin innolla niitä vaaleja, joissa sain äänestää ensimmäisen kerran”, kertoo nimimerkki Emmi viestissään. Nimimerkki Anargia kirjoittaa, että hän on menettänyt uskonsa yhteiskuntaan sekä politiikkoihin. “Lobbaajat ja suuri raha pystyvät vaikuttamaan omiin intresseihinsä paljon voimakkaammin sekä suoraan poliitikkoihin sekä virkamiehiin nähden. Kun näin tapahtuu niin virkamiehet ja poliitikot laittavat oman edun yhteisen hyvän sijalle”, sanoo nimimerkki Anargia. Enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja järjestössä tai nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimimista. “Yhdenlainen yhteiskunnallinen osallistuminen ruokkii sitä muutakin osallistumista, joka voi olla myös paikallista”, kertoo Erola. Politiikasta kiinnostuneiden nuorten arvot ovat positiivisessa yhteydessä demokratian, tasa-arvon, vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen kanssa, kerrotaan vuoden 2018 Nuorisobarometrissa. Poliittinen osallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan yksilön hyvinvointiin. “Kyllähän voidaan ajatella, että yhteiskunnallisten epäkohtien kokeminen voisi myös ajaa äänestämään. Nykyään poliittinen toiminta kehystetään niin, että kuka voittaa ja kuka häviää vaaleissa. Pointin pitäisi olla se, että kaikki voittaa riippumatta lopputuloksesta. Vaikka äänestät oppositioon joutuvaa puoluetta niin sekin on yhteiskunnallista vaikuttamista “, sanoo sosiologian professori Jani Erola. Mitkä kaikki asiat vaikuttavat äänestämiseen? Mitä syitä on äänestämättä jättämisen taustalla? Miten äänestäminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tommi Koskenheimo, Miika Lauriala, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Iida Rauhalammi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Vanhempien esimerkki vaikuttaa äänestämiseen

Osa ihmisistä on erityisen herkkiä säälle. Sää vaikuttaa meihin yksilöllisesti.“Se vaikuttaa vähintäänkin käyttäytymiseen ja siihen mitä laitamme päälle. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia ihmisistä on jollakin tavalla sääherkkiä”, kertoo meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta. Sääherkkyyden syytä ei tiedetä. Ruuhelan mukaan krooniset sairaudet voivat lisätä sitä. “Erityisesti ihmiset, joilla on kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuoni- tai hengitystiesairauksia, ovat sääherkkiä.  Kuuma- ja kylmärasitus voivat vaikeuttaa perussairauden oireita”, kertoo Ruuhela Satu Kivelän haastattelussa.Ohjelmaan kirjoittanut nimimerkki Taru kertoo vihaavansa talvea, pakkasta, lunta ja loskaa.“Minulla on jatkuvasti kylmä, saan kylmäihottumaa ja pakkanen käy keuhkoihini, koska toinen keuhko vaurioitunut keuhkokuumeen seurauksena”, kirjoittaa Taru.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla MatusiakLukijat: Tuula Hyttinen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Teemu SipiläKuvat: Tuuli Laukkanen

Osa ihmisistä on erityisen herkkiä säälle. Sää vaikuttaa meihin yksilöllisesti. “Se vaikuttaa vähintäänkin käyttäytymiseen ja siihen mitä laitamme päälle. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia ihmisistä on jollakin tavalla sääherkkiä”, kertoo meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta. Sääherkkyyden syytä ei tiedetä. Ruuhelan mukaan krooniset sairaudet voivat lisätä sitä. “Erityisesti ihmiset, joilla on kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuoni- tai hengitystiesairauksia, ovat sääherkkiä. Kuuma- ja kylmärasitus voivat vaikeuttaa perussairauden oireita”, kertoo Ruuhela Satu Kivelän haastattelussa. Ohjelmaan kirjoittanut nimimerkki Taru kertoo vihaavansa talvea, pakkasta, lunta ja loskaa. “Minulla on jatkuvasti kylmä, saan kylmäihottumaa ja pakkanen käy keuhkoihini, koska toinen keuhko vaurioitunut keuhkokuumeen seurauksena”, kirjoittaa Taru. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Tuula Hyttinen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Teemu Sipilä Kuvat: Tuuli Laukkanen

Puolet meistä on sääherkkiä

“Valitettavasti suurin osa johtamiskokemuksista on kontrolloinnin ja jopa huutamisen vastaanottajana. Kaksi poikkeusta on ollut; toinen mahdollisuuksia ja uskoa luova, toinen omassa tehtävässä voimaannuttava, mentori”, kertoo Meikku kokemuksistaan.Jari Hakanen työskentelee tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella. Hän on tutkinut yli parikymmentä vuotta suomalaista työelämää ja johtamista. Hakanen näkee johtamisen keskusteluna.“Se on ihmisten lähelle tulemista, se on aitoa vuoropuhelua, rakennetaan yhdessä strategiaa, visioita, työssä tekemisen tapoja  ja työpaikkakulttuuria”, sanoo Hakanen.Työpahoinvointi maksaa Suomessa vähintään 25 miljardia euroa vuodessa. Syyt ovat huonossa henkilöjohtamisessa. Tutkimusprofessori Jari Hakanen liputtaa palvelevan johtamisen puolesta.“Palvelevan johtamisen ydinajatus on se, että johtajan tehtävä on auttaa omaa porukkaa kasvamaan, kehittymään ja voimaan hyvin. Silloin ihmiset tekevät parhaansa työssä ja saavuttavat parhaan mahdollisen tuloksen”, sanoo Jari Hakanen.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Tuomas VauhkonenInternet-tuottaja: Rainer KorhonenTuottaja: Salla MatusiakLukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Hannele Kurkela, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu SipiläKuvat: Tuuli LaukkanenYhteistyössä mukana Työterveyslaitos.

“Valitettavasti suurin osa johtamiskokemuksista on kontrolloinnin ja jopa huutamisen vastaanottajana. Kaksi poikkeusta on ollut; toinen mahdollisuuksia ja uskoa luova, toinen omassa tehtävässä voimaannuttava, mentori”, kertoo Meikku kokemuksistaan. Jari Hakanen työskentelee tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella. Hän on tutkinut yli parikymmentä vuotta suomalaista työelämää ja johtamista. Hakanen näkee johtamisen keskusteluna. “Se on ihmisten lähelle tulemista, se on aitoa vuoropuhelua, rakennetaan yhdessä strategiaa, visioita, työssä tekemisen tapoja ja työpaikkakulttuuria”, sanoo Hakanen. Työpahoinvointi maksaa Suomessa vähintään 25 miljardia euroa vuodessa. Syyt ovat huonossa henkilöjohtamisessa. Tutkimusprofessori Jari Hakanen liputtaa palvelevan johtamisen puolesta. “Palvelevan johtamisen ydinajatus on se, että johtajan tehtävä on auttaa omaa porukkaa kasvamaan, kehittymään ja voimaan hyvin. Silloin ihmiset tekevät parhaansa työssä ja saavuttavat parhaan mahdollisen tuloksen”, sanoo Jari Hakanen. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Hannele Kurkela, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu Sipilä Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana Työterveyslaitos.

Johtaminen on palvelutehtävä

Muualta Suomeen muuttaneiden naisten on vaikeampi saada töitä kuin kantasuomalaisten maisterisnaisten. Suomeen muutetaan ulkomailta etenkin perheen, työn tai opiskelun takia.Kulttuuritulkki Chiara Costa-Virtanen tuli Suomeen kuusi vuotta sitten. Italiassa hän oli toiminut johtotehtävissä, mutta Suomessa ovet työelämään eivät tahtoneet avautua.Nykyään hän on puheenjohtajana International Working Women of Finland -järjestössä.“Jaamme tietoa suomalaisesta työelämästä ja luomme verkostoja yhdessä”, kertoo Costa-Virtanen.Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisestä keskustelevat kulttuuritulkki Ciara Costa-Virtanen, tutkijatohtori Tytti Steel ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia kokemuksia.Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoTuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli LaukkanenTyöryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.Lukijat: Denise Wall, Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen ja Anniina Wallius

Muualta Suomeen muuttaneiden naisten on vaikeampi saada töitä kuin kantasuomalaisten maisterisnaisten. Suomeen muutetaan ulkomailta etenkin perheen, työn tai opiskelun takia. Kulttuuritulkki Chiara Costa-Virtanen tuli Suomeen kuusi vuotta sitten. Italiassa hän oli toiminut johtotehtävissä, mutta Suomessa ovet työelämään eivät tahtoneet avautua. Nykyään hän on puheenjohtajana International Working Women of Finland -järjestössä. “Jaamme tietoa suomalaisesta työelämästä ja luomme verkostoja yhdessä”, kertoo Costa-Virtanen. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisestä keskustelevat kulttuuritulkki Ciara Costa-Virtanen, tutkijatohtori Tytti Steel ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia kokemuksia. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Denise Wall, Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen ja Anniina Wallius

Työpaikan ovi aukeaa suomalaisella sukunimellä

Trauma on henkinen haava. Sen saa aikaan traumatisoiva tapahtuma tai toistuva ja vaikea kokemus. Trauman määrittelyssä olennaisinta on ihmisen oma kokemus. Kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö, vaan melko tavallinen osa ihmisen elämää.“Me kaikki koemme traumoja. Toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset”, kertoo psykoanalyytikko Harri Virtanen.Henkiset haavat voivat olla myös kansallisia kuten esimerkiksi sodan kokemukset. Käsittelemättömät traumat eivät helposti, häviä vaan voivat siirtyä seuraaville sukupolville. Traumoista voi kuitenkin vapautua esimerkiksi terapian avulla.Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa traumasta keskustelevat psykoanalyytikko Harri Virtanen ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten henkilökohtaisia kokemuksia traumoista. Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Tuomas VauhkonenTuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli LaukkanenTyöryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.Lukijat: Anna-Liisa Haavikko, Jari Rantschukoff ja Mira Stenström

Trauma on henkinen haava. Sen saa aikaan traumatisoiva tapahtuma tai toistuva ja vaikea kokemus. Trauman määrittelyssä olennaisinta on ihmisen oma kokemus. Kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö, vaan melko tavallinen osa ihmisen elämää. “Me kaikki koemme traumoja. Toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset”, kertoo psykoanalyytikko Harri Virtanen. Henkiset haavat voivat olla myös kansallisia kuten esimerkiksi sodan kokemukset. Käsittelemättömät traumat eivät helposti, häviä vaan voivat siirtyä seuraaville sukupolville. Traumoista voi kuitenkin vapautua esimerkiksi terapian avulla. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa traumasta keskustelevat psykoanalyytikko Harri Virtanen ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten henkilökohtaisia kokemuksia traumoista. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Anna-Liisa Haavikko, Jari Rantschukoff ja Mira Stenström

Traumat kuuluvat elämään, ja niistä voi selvitä

Unen tarve on yksilöllinen ja määräytyy geneettisesti. Osa meistä pärjää viiden tunnin levolla, toiset tarvitsevat seitsemän tuntia unta ja osa vielä enemmän. Uneen vaikuttaa geenien lisäksi muun muassa ikä. Se vaikuttaa siihen miksi lapsi simahtaa yhdeksältä, mutta teini valvoo yötä myöten.“Unen tarvetta ei voi muuttaa. Myös se, kuinka hyvin ihminen kestää satunnaista valvomista, on äärimmäisen yksilöllistä”, sanoo dosentti Tarja Stenberg.Uni vaikuttaa myönteisesti muistiin ja luovuuteen. Se suojaa myös monilta sairauksilta. Silti yhä useampi nukkuu huonosti. Maailman terveysjärjestö WHO onkin määrittänyt univajeen teollistuneissa maissa vallitsevaksi epidemiaksi. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa haastateltavana on dosentti Tarja Stenberg, joka on tutkinut unta neljäkymmentä vuotta. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia unesta ja nukkumisesta. Ohjelman toteuttanut työryhmä:Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu KiveläÄänisuunnittelu: Laura KosoTuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli LaukkanenTyöryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.Lukijat: Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen, Salla Matusiak ja Miika Lauriala.

Unen tarve on yksilöllinen ja määräytyy geneettisesti. Osa meistä pärjää viiden tunnin levolla, toiset tarvitsevat seitsemän tuntia unta ja osa vielä enemmän. Uneen vaikuttaa geenien lisäksi muun muassa ikä. Se vaikuttaa siihen miksi lapsi simahtaa yhdeksältä, mutta teini valvoo yötä myöten. “Unen tarvetta ei voi muuttaa. Myös se, kuinka hyvin ihminen kestää satunnaista valvomista, on äärimmäisen yksilöllistä”, sanoo dosentti Tarja Stenberg. Uni vaikuttaa myönteisesti muistiin ja luovuuteen. Se suojaa myös monilta sairauksilta. Silti yhä useampi nukkuu huonosti. Maailman terveysjärjestö WHO onkin määrittänyt univajeen teollistuneissa maissa vallitsevaksi epidemiaksi. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa haastateltavana on dosentti Tarja Stenberg, joka on tutkinut unta neljäkymmentä vuotta. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia unesta ja nukkumisesta. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen, Salla Matusiak ja Miika Lauriala.

 Uni on ihmelääke, josta ei kannata tinkiä

The best philosophy podcast episodes. Asking questions about how to live a better life, what it means to be and do good, to the idea of God. This topic includes episodes that bring about important questions that everyone should be asking themselves. Add episodes you're interested into your queue below!

Best Episodes on Practical Philosophy & How To Live

The best podcast episodes on physical health. Episodes talk about your diet, sleep, exercise and all the things that people do to improve their physical health and live a healthier life. This topic is for everyone, with applications in all of our everyday lives. Add episodes you're interested into your queue below!