Kyberturvallisuuspuhe on usein turvattomuuspuhetta. Tulevaisuudessa digitaalinen turvallisuus on yhteiskunnan toimimisen ehto. Voiko kyberturvallisuuden kehittäminen nostaa teknologian hyödyntämisen uudelle tasolle?Viimeisessä jaksossa kuulemme myös kvanttitietokoneiden potentiaalista lisätä tietoturvaa. Entä milloin maailmassa on avaruushissejä, keinokohtuja ja kyborgien urheilukisoja? Vieraina kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Kyberturvallisuuspuhe on usein turvattomuuspuhetta. Tulevaisuudessa digitaalinen turvallisuus on yhteiskunnan toimimisen ehto. Voiko kyberturvallisuuden kehittäminen nostaa teknologian hyödyntämisen uudelle tasolle? Viimeisessä jaksossa kuulemme myös kvanttitietokoneiden potentiaalista lisätä tietoturvaa. Entä milloin maailmassa on avaruushissejä, keinokohtuja ja kyborgien urheilukisoja? Vieraina kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Onko tulevaisuuden ihminen turvassa digimaailmassa?

Yhä kiihtyvä luontokato on uhka myös ihmisen terveydelle. Mistä saamme tulevaisuudessa elintärkeitä mikrobeja? Tuuppaako robotti meidät vuonna 2102 metsälenkille, kun stressitasot ovat koholla? Miten tulevaisuuden terveydenhoidossa huomioidaan aiempaa paremmin moninaisuus ja aivojen hyvinvointi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tutkimuspäällikkö Shadia Raskin (THL)  ja tutkimustiimin päällikkö Teemu Ahmaniemen (VTT) kanssa.   Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Yhä kiihtyvä luontokato on uhka myös ihmisen terveydelle. Mistä saamme tulevaisuudessa elintärkeitä mikrobeja? Tuuppaako robotti meidät vuonna 2102 metsälenkille, kun stressitasot ovat koholla? Miten tulevaisuuden terveydenhoidossa huomioidaan aiempaa paremmin moninaisuus ja aivojen hyvinvointi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tutkimuspäällikkö Shadia Raskin (THL) ja tutkimustiimin päällikkö Teemu Ahmaniemen (VTT) kanssa. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Osaako tulevaisuuden ihminen välttää paheet?

Millaisia muutoksia kehittyvä terveysteknologia tuo terveydenhoitoon tulevaisuudessa? Kiertääkö elimistössämme nanobotteja, jotka mittaavat terveydentilaamme? Onko sairaaloita vielä olemassa vai hoidetaanko akuutteja vaivojamme liikuteltavissa konteissa?Millaisia ratkaisuja pitää tehdä nyt, jotta laadukas terveydenhuolto on kaikkien ulottuvilla 80 vuoden kuluttua? Vieraina tutkimuspäällikkö Shadia Rask Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä tutkimustiimin päällikkö Teemu Ahmaniemi VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Millaisia muutoksia kehittyvä terveysteknologia tuo terveydenhoitoon tulevaisuudessa? Kiertääkö elimistössämme nanobotteja, jotka mittaavat terveydentilaamme? Onko sairaaloita vielä olemassa vai hoidetaanko akuutteja vaivojamme liikuteltavissa konteissa? Millaisia ratkaisuja pitää tehdä nyt, jotta laadukas terveydenhuolto on kaikkien ulottuvilla 80 vuoden kuluttua? Vieraina tutkimuspäällikkö Shadia Rask Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä tutkimustiimin päällikkö Teemu Ahmaniemi VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Tarvitaanko tulevaisuudessa sairaaloita?

Viljelykelpoinen maa-ala hupenee, ja globaalit ruokaketjut ovat haavoittuvia. Millaisiin toimiin pitäisi nyt ryhtyä, jotta tulevaisuuden ihmiselläkin riittää syötävää? Mistä ruoka silloin tulee? Vieläkö ruokailu ja yhdessä syöminen ovat nautinto vuonna 2102? Kokkaako kukaan enää omassa kodissaan vai nautimmeko ravintotahnoja ja mikrobiruokaa? Vieraina ruokakriisin ratkojat, biotekniikan tohtori Lauri Reuter Nordic Foodtech VC:ltä ja tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Viljelykelpoinen maa-ala hupenee, ja globaalit ruokaketjut ovat haavoittuvia. Millaisiin toimiin pitäisi nyt ryhtyä, jotta tulevaisuuden ihmiselläkin riittää syötävää? Mistä ruoka silloin tulee? Vieläkö ruokailu ja yhdessä syöminen ovat nautinto vuonna 2102? Kokkaako kukaan enää omassa kodissaan vai nautimmeko ravintotahnoja ja mikrobiruokaa? Vieraina ruokakriisin ratkojat, biotekniikan tohtori Lauri Reuter Nordic Foodtech VC:ltä ja tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Ruokamurros lautaselle – Mitä tulevaisuudessa syödään?

Millaista arkea tulevaisuuden ihminen elää? Jos robotit vapauttavat meidät manuaalisesta työstä ja kotiaskareista, mitä teemme ylimääräisellä ajallamme? Mistä löytyy merkityksellisyys, kun kiire vähenee, kuluttaminen nykyisessä muodossaan katoaa ja jopa talousjärjestelmä muuttuu? Vieraina erikoistutkija Pauli Komonen VTT:ltä ja tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Millaista arkea tulevaisuuden ihminen elää? Jos robotit vapauttavat meidät manuaalisesta työstä ja kotiaskareista, mitä teemme ylimääräisellä ajallamme? Mistä löytyy merkityksellisyys, kun kiire vähenee, kuluttaminen nykyisessä muodossaan katoaa ja jopa talousjärjestelmä muuttuu? Vieraina erikoistutkija Pauli Komonen VTT:ltä ja tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Nauttiiko tulevaisuuden ihminen elämästä hyvällä omallatunnolla?

Onko suomalaisella mökkikansalla erityinen luontosuhde? Miten tuo suhde muuttuu vuoteen 2102 mennessä? Onko luonnolla itsessään nykyistä enemmän arvoa? Millaisiin tekoihin pitäisi nyt ryhtyä, jotta voimme nauttia luonnosta tulevaisuudessakin?Vieraina ovat meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi sekä professori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius Turun yliopistosta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Onko suomalaisella mökkikansalla erityinen luontosuhde? Miten tuo suhde muuttuu vuoteen 2102 mennessä? Onko luonnolla itsessään nykyistä enemmän arvoa? Millaisiin tekoihin pitäisi nyt ryhtyä, jotta voimme nauttia luonnosta tulevaisuudessakin? Vieraina ovat meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi sekä professori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius Turun yliopistosta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Lopettaako tulevaisuuden ihminen luonnon tuhoamisen?

Millaisia haasteita muuttuva ilmasto tuo ihmiselle ja ympäristölle? Osaammeko tulevaisuudessa antaa myös luonnolle, emmekä vain ottaa omaksi hyödyksemme? Mitä pitäisi tehdä, jotta meillä on 80 vuoden päästä puhdasta luontoa? Onko jätteettömän ja vähäpäästöisen maailman tavoittelu realistista?Vieraina ovat meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi sekä professori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius Turun yliopistosta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Millaisia haasteita muuttuva ilmasto tuo ihmiselle ja ympäristölle? Osaammeko tulevaisuudessa antaa myös luonnolle, emmekä vain ottaa omaksi hyödyksemme? Mitä pitäisi tehdä, jotta meillä on 80 vuoden päästä puhdasta luontoa? Onko jätteettömän ja vähäpäästöisen maailman tavoittelu realistista? Vieraina ovat meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi sekä professori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius Turun yliopistosta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Onko jätteetön ja päästötön maailma totta vai tarua 80 vuoden päästä?

Enkelisijoittaja Moaffak Ahmed podcastissa: ”Uusi yrittäjäsukupolvi tähtää merkityksellisyyteen, ei vain Piilaakso-visiittiin”VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin kuudennessa jaksossa pohditaan sitä, millainen rooli sijoittajilla on kestävän bisneksen luomisessa. Aiheesta keskustelemassa sarjayrittäjä ja enkelisijoittaja Moaffak Ahmed sekä VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen.

Enkelisijoittaja Moaffak Ahmed podcastissa: ”Uusi yrittäjäsukupolvi tähtää merkityksellisyyteen, ei vain Piilaakso-visiittiin” VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin kuudennessa jaksossa pohditaan sitä, millainen rooli sijoittajilla on kestävän bisneksen luomisessa. Aiheesta keskustelemassa sarjayrittäjä ja enkelisijoittaja Moaffak Ahmed sekä VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen.

Miten raha, tutkimus ja innovaatiot kohtaavat ilmastokriisin torjunnassa?

Neste is a great example of a company that has undergone a thorough business reform, moving from oil refining to developing renewable solutions. On the podcast, Neste's CEO Peter Vanacker and VTT’s President &amp; CEO Antti Vasara discuss innovation strategies and sustainable growth.

Can a large corporation be as agile as a start-up?

Koneen Karla Lindahl podcastissa: ”Tämä pallo pitää pelastaa, kyllä se motivoi.”VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin neljännessä jaksossa tartutaan globaaleihin haasteisiin. Mikä on yritysten rooli haasteiden ratkaisemisessa? Aiheesta keskustelemassa Koneen Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Karla Lindahl ja VTT:n kaupallinen johtaja Mika Toikka.

Koneen Karla Lindahl podcastissa: ”Tämä pallo pitää pelastaa, kyllä se motivoi.” VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin neljännessä jaksossa tartutaan globaaleihin haasteisiin. Mikä on yritysten rooli haasteiden ratkaisemisessa? Aiheesta keskustelemassa Koneen Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Karla Lindahl ja VTT:n kaupallinen johtaja Mika Toikka.

Miten globaalit haasteet käännetään liiketoiminnaksi?

VTT:n podcast-sarja tuo ääneen vaikuttajia, jotka ovat ajatelleet ja ratkaisseet asioita uudella tavalla toivon, innovaatioiden ja kestävän kasvun mahdollistamiseksi. Miten kehitetään kaupallisia innovaatioita, jotka ratkovat aikamme suurimpia globaaleja haasteita? Pysy kuulolla.

VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin kolmannessa jaksossa tutustutaan tutkimuslähtöisen Spinnovan matkaan. Toinen Spinnovan perustaja Janne Poranen ja VTT:n Hiilineutraalit ratkaisut -tutkimusyksikön vetäjä Jussi Manninen keskustelevat siitä, miten tiedettä ja bisnestä yhdistämällä luodaan kestävää kasvua.

Perinteiset metsäalat hiipuvat - mitä tilalle?

Maija Itkonen

VTT:n tuoreen Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin toisessa jaksossa puhutaan ruokainnovaatioista. Ruuan tulevaisuuden maailmaan kuulijat johdattavat nyhtökauran toinen äiti, Gold&amp;Greenin innovaatiojohtaja Maija Itkonen sekä VTT:n ruokatutkimukseen ja -innovaatioihin keskittyneen tiimin vetäjä Emilia Nordlund.Nyhtökauran tulo markkinoille käynnisti kasviproteiinibuumin, joka näkyy ruokaan liittyvässä tutkimuksessa ja innovoinnissa edelleen. Maija Itkonen analysoi VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastissa sitä, miksi nyhtökaurasta tuli niin suosittu tuote ja mikä ruuan ympärillä tapahtuvassa innovoinnissa ja innovaatioiden kaupallistamisessa on tärkeää. Itkonen korostaa pienten, jatkuvien kokeilujen roolia ja rohkeaa visiointia.”On inspiroivaa, että isoja haasteita voidaan ratkaista. Nyt on se aika, jolloin voidaan tehdä jotain mullistavaa.”Itkonen ja VTT:n ruokatutkimukseen ja -innovaatioihin keskittyneen tiimin vetäjä Emilia Nordlund pallottelevat jaksossa myös ajatusta solumaatalouden ja erilaisten kasviproteiinilähteiden yhdistelyn ympärille syntyvistä innovaatioista, jotka voivat käynnistää seuraavan ruokabuumin ja samalla ratkaista ruuantuotannon kestävyyteen liittyviä haasteita.Kuuntele Itkosen ja Nordlundin ajatuksia ruokainnovaatioista ja niiden kaupallistamisesta tuoreesta podcast-jaksosta!

VTT:n tuoreen Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin toisessa jaksossa puhutaan ruokainnovaatioista. Ruuan tulevaisuuden maailmaan kuulijat johdattavat nyhtökauran toinen äiti, Gold&amp;Greenin innovaatiojohtaja Maija Itkonen sekä VTT:n ruokatutkimukseen ja -innovaatioihin keskittyneen tiimin vetäjä Emilia Nordlund. Nyhtökauran tulo markkinoille käynnisti kasviproteiinibuumin, joka näkyy ruokaan liittyvässä tutkimuksessa ja innovoinnissa edelleen. Maija Itkonen analysoi VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastissa sitä, miksi nyhtökaurasta tuli niin suosittu tuote ja mikä ruuan ympärillä tapahtuvassa innovoinnissa ja innovaatioiden kaupallistamisessa on tärkeää. Itkonen korostaa pienten, jatkuvien kokeilujen roolia ja rohkeaa visiointia. ”On inspiroivaa, että isoja haasteita voidaan ratkaista. Nyt on se aika, jolloin voidaan tehdä jotain mullistavaa.” Itkonen ja VTT:n ruokatutkimukseen ja -innovaatioihin keskittyneen tiimin vetäjä Emilia Nordlund pallottelevat jaksossa myös ajatusta solumaatalouden ja erilaisten kasviproteiinilähteiden yhdistelyn ympärille syntyvistä innovaatioista, jotka voivat käynnistää seuraavan ruokabuumin ja samalla ratkaista ruuantuotannon kestävyyteen liittyviä haasteita. Kuuntele Itkosen ja Nordlundin ajatuksia ruokainnovaatioista ja niiden kaupallistamisesta tuoreesta podcast-jaksosta!

Miten innovaatio kaupallistetaan? Gold&Greenin Maija Itkonen kertoo, mitä  nyhtökaurabuumi opetti

VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin ensimmäisessä jaksossa puhutaan työelämän paradokseista ja tulevaisuudesta. Keskustelemassa VTT:n Jenni Santalo ja Kirsi Nuotto ja vieraanamme aivotutkija Katri Saarikivi.

Miltä näyttää tulevaisuuden työelämä?

Energia, data, osaaminen ja raaka-aineet ovat esimerkkejä resursseista, joita yhteiskunta tarvitsee toimiakseen jouhevasti. Resursseihin voivat vaikuttaa monenlaiset ihmisen tai luonnon aiheuttamat uhat. Näitä ei aina voida ennustaa, mutta niihin voidaan varautua.Jaksossa keskustelemme yleisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, eli resurssien turvaamisesta kriisitilanteissa. Minkälaisella teknologioilla ja ratkaisuilla erilaisiin riskeihin ollaan jo varauduttu? Mitkä ovat Suomen vahvuuksia riskienhallinnassa?Keskustelussa mukana on VTT:n erikoistutkija Anna-Mari Heikkilä, joka on erikoistunut riskienhallintaan ja turvallisuuteen. Häntä motivoi työssään nähdä, että jotkut riskit eivät tapahdu, tai että niiden seuraukset ovat mahdollisimman pieniä.

Energia, data, osaaminen ja raaka-aineet ovat esimerkkejä resursseista, joita yhteiskunta tarvitsee toimiakseen jouhevasti. Resursseihin voivat vaikuttaa monenlaiset ihmisen tai luonnon aiheuttamat uhat. Näitä ei aina voida ennustaa, mutta niihin voidaan varautua. Jaksossa keskustelemme yleisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, eli resurssien turvaamisesta kriisitilanteissa. Minkälaisella teknologioilla ja ratkaisuilla erilaisiin riskeihin ollaan jo varauduttu? Mitkä ovat Suomen vahvuuksia riskienhallinnassa? Keskustelussa mukana on VTT:n erikoistutkija Anna-Mari Heikkilä, joka on erikoistunut riskienhallintaan ja turvallisuuteen. Häntä motivoi työssään nähdä, että jotkut riskit eivät tapahdu, tai että niiden seuraukset ovat mahdollisimman pieniä.

Jakso 18: Ratkaisut resurssien turvaamiseen

Suomessa on vahvaa osaamista perinteisestä valmistavasta teollisuudesta. Alan kasvava muutosnopeus vaatii kuitenkin uudenlaisen osaamisen hankintaa sekä enemmän yhteistyötä yritysten välillä.Jakson aiheena on teollisuuden muutos ja tuotannon murros. Mitkä ovat olleet keskeisimpiä suuria muutoksia tuotantoteollisuudessa, miten uudet tuotantomahdollisuudet näkyvät kuluttajille ja miltä suomalainen teollisuus näyttää vuonna 2030?Jakson vieras Riikka Virkkunen on VTT:n tutkimuspäällikkö sekä kvanttimekaniikan ja laskennallisen fysiikan tohtori. Häntä motivoi laajan strategian ja kansainvälisyyden yhdistäminen työssään.

Suomessa on vahvaa osaamista perinteisestä valmistavasta teollisuudesta. Alan kasvava muutosnopeus vaatii kuitenkin uudenlaisen osaamisen hankintaa sekä enemmän yhteistyötä yritysten välillä. Jakson aiheena on teollisuuden muutos ja tuotannon murros. Mitkä ovat olleet keskeisimpiä suuria muutoksia tuotantoteollisuudessa, miten uudet tuotantomahdollisuudet näkyvät kuluttajille ja miltä suomalainen teollisuus näyttää vuonna 2030? Jakson vieras Riikka Virkkunen on VTT:n tutkimuspäällikkö sekä kvanttimekaniikan ja laskennallisen fysiikan tohtori. Häntä motivoi laajan strategian ja kansainvälisyyden yhdistäminen työssään.

Jakso 17: Tulevaisuuden teollisuuden elementit

Liiketoiminnan muuttuminen pakottaa yritykset ajattelemaan toimintaansa uudelleen. Pelkän fyysisen tuotteen tarjoaminen tulee olemaan vain yksi osa yrityksen tarjontaa, ja suurin arvo tuotetaan palveluilla ja dataosaamisella.Jaksossa keskitytään teollisuuden uudistumiseen ja liiketoiminnan murrokseen. Miten data ja analytiikka kehittävät liiketoiminnan eri malleja? Onko dataliiketoiminta resurssitehokkaampaa kuin fyysisten tuotteiden luominen?Mukana keskustelussa on Katri Valkokari, joka on liiketoimintainnovaatioiden ja ennakoinnin tutkimuspäällikkö VTT:llä. Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa työskennellessään Valkokari koki alan murroksen, ja haluaa olla mukana auttamassa teknologiateollisuutta sen kohdatessa samat muutokset.

Liiketoiminnan muuttuminen pakottaa yritykset ajattelemaan toimintaansa uudelleen. Pelkän fyysisen tuotteen tarjoaminen tulee olemaan vain yksi osa yrityksen tarjontaa, ja suurin arvo tuotetaan palveluilla ja dataosaamisella. Jaksossa keskitytään teollisuuden uudistumiseen ja liiketoiminnan murrokseen. Miten data ja analytiikka kehittävät liiketoiminnan eri malleja? Onko dataliiketoiminta resurssitehokkaampaa kuin fyysisten tuotteiden luominen? Mukana keskustelussa on Katri Valkokari, joka on liiketoimintainnovaatioiden ja ennakoinnin tutkimuspäällikkö VTT:llä. Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa työskennellessään Valkokari koki alan murroksen, ja haluaa olla mukana auttamassa teknologiateollisuutta sen kohdatessa samat muutokset.

Jakso 16: Data tukemassa liiketoiminnan murrosta

Robotiikka mahdollistaa jo nyt esimerkiksi autonomiset autot, kaivoskoneet ja luotaimet. Sen mahdollisuudet ovat laajat, eivätkä rajoitu vain liikenteeseen ja koneisiin.Jaksossa perehdytään turvalliseen autonomiseen maailmaan ja robotiikan laajenevaan toimintaympäristöön. Keskustelemme, millainen suhde roboteilla ja ihmisillä on nyt ja tulevaisuudessa, mitä riskejä autonomisuuteen liittyy ja mitä eettisiä kysymyksiä on robotiikan hyödyntämisessä.Aiheesta keskustelemassa on VTT:n johtava tutkija Heli Helaakoski, joka on teollisuuden digitalisaation ja automaation asiantuntija. Häntä motivoi alan jatkuva kehitys ja tietojen soveltaminen eri toimialoilla.

Robotiikka mahdollistaa jo nyt esimerkiksi autonomiset autot, kaivoskoneet ja luotaimet. Sen mahdollisuudet ovat laajat, eivätkä rajoitu vain liikenteeseen ja koneisiin. Jaksossa perehdytään turvalliseen autonomiseen maailmaan ja robotiikan laajenevaan toimintaympäristöön. Keskustelemme, millainen suhde roboteilla ja ihmisillä on nyt ja tulevaisuudessa, mitä riskejä autonomisuuteen liittyy ja mitä eettisiä kysymyksiä on robotiikan hyödyntämisessä. Aiheesta keskustelemassa on VTT:n johtava tutkija Heli Helaakoski, joka on teollisuuden digitalisaation ja automaation asiantuntija. Häntä motivoi alan jatkuva kehitys ja tietojen soveltaminen eri toimialoilla.

Jakso 15: Autonomialla turvallisempi arki

Yhteiskunta digitalisoituu, ja kyberturvallisuudesta tulee yhä tärkeämpää. Infrastruktuurin osa-alueet ovat haavoittuvaisia, ja siksi verkon turvallisuuteen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota.Jaksossa keskustelemme, miten kyberturvallisuus vaikuttaa kuluttajiin ja organisaatioihin. Mitä saumaton turvallisuus tarkoittaa arjen kuluttajille, kuinka viestintäverkkoja turvataan ja miksi kriittiset infrastruktuurit pakottavat meidät ajattelemaan turvallisuutta uudella tavalla?Jakson vieras Kimmo Halunen on VTT:n kyberturvallisuuden erikoistutkija sekä soveltavan kryptografian dosentti, joka tutkii sovellettua kryptografiaa sekä käyttäjien tunnistautumista.

Yhteiskunta digitalisoituu, ja kyberturvallisuudesta tulee yhä tärkeämpää. Infrastruktuurin osa-alueet ovat haavoittuvaisia, ja siksi verkon turvallisuuteen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Jaksossa keskustelemme, miten kyberturvallisuus vaikuttaa kuluttajiin ja organisaatioihin. Mitä saumaton turvallisuus tarkoittaa arjen kuluttajille, kuinka viestintäverkkoja turvataan ja miksi kriittiset infrastruktuurit pakottavat meidät ajattelemaan turvallisuutta uudella tavalla? Jakson vieras Kimmo Halunen on VTT:n kyberturvallisuuden erikoistutkija sekä soveltavan kryptografian dosentti, joka tutkii sovellettua kryptografiaa sekä käyttäjien tunnistautumista.

Jakso 14: Kyberturvallisuus digitalisaation apukätenä

Ympärillämme kaikki on suunniteltua. Viime vuosikymmeninä suunnitteluprosessit ja -teknologiat ovat kehittyneet nopeasti, mikä mahdollistaa esimerkiksi tuotteisiin käytettävän materiaalin entistä tarkemman suunnittelun.Jaksossa keskustellaan teollisuuden suunnittelusta, jonka keskiössä ovat tulevaisuudessa käyttäjä-, tekoäly- sekä elinkaarisuunnittelu. Kuuntele, miten tulevaisuudessa nämä mahdollistavat nopeamman ja kustannustehokkaamman suunnitteluprosessin sekä kestävämmän lopputuloksen.Mukana jaksossa on VTT:n tutkimustiimin päällikkö ja virtuaalisen konesuunnittelun tohtori Juha Kortelainen. Hän on lapsuuden unelma-ammatissaan, jossa haluaa jatkuvasti kehittyä paremmaksi.Teema: Teollisuuden uudistuminen

Ympärillämme kaikki on suunniteltua. Viime vuosikymmeninä suunnitteluprosessit ja -teknologiat ovat kehittyneet nopeasti, mikä mahdollistaa esimerkiksi tuotteisiin käytettävän materiaalin entistä tarkemman suunnittelun. Jaksossa keskustellaan teollisuuden suunnittelusta, jonka keskiössä ovat tulevaisuudessa käyttäjä-, tekoäly- sekä elinkaarisuunnittelu. Kuuntele, miten tulevaisuudessa nämä mahdollistavat nopeamman ja kustannustehokkaamman suunnitteluprosessin sekä kestävämmän lopputuloksen. Mukana jaksossa on VTT:n tutkimustiimin päällikkö ja virtuaalisen konesuunnittelun tohtori Juha Kortelainen. Hän on lapsuuden unelma-ammatissaan, jossa haluaa jatkuvasti kehittyä paremmaksi. Teema: Teollisuuden uudistuminen

Jakso 13: Kohti uudenlaista suunnittelua

Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on elintärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Mutta kuinka voimme käyttää kestävästi niitä uusiutumattomia materiaaleja, jotka ovat korvaamattomia teollisuudessa?Jaksossa keskustelemme, kuinka uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään fiksusti eri teollisuudenaloilla. Kerromme, mikä on paras tapa hyödyntää uudelleen metalleja ja mineraaleja, miten kuluttajat voivat auttaa materiaalien uudelleenkäytössä, ja miksi 3D-tulostus on yksi ratkaisu haasteeseen.Jakson vieras Pekka Pohjanne on VTT:n tutkimuspäällikkö, joka on tehnyt pitkän uran materiaalitutkimuksen parissa. Häntä innostaa tutkimustyössä jokapäiväinen oppiminen ja jatkuva kehittyminen nopeasti muuttuvalla alalla.

Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on elintärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Mutta kuinka voimme käyttää kestävästi niitä uusiutumattomia materiaaleja, jotka ovat korvaamattomia teollisuudessa? Jaksossa keskustelemme, kuinka uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään fiksusti eri teollisuudenaloilla. Kerromme, mikä on paras tapa hyödyntää uudelleen metalleja ja mineraaleja, miten kuluttajat voivat auttaa materiaalien uudelleenkäytössä, ja miksi 3D-tulostus on yksi ratkaisu haasteeseen. Jakson vieras Pekka Pohjanne on VTT:n tutkimuspäällikkö, joka on tehnyt pitkän uran materiaalitutkimuksen parissa. Häntä innostaa tutkimustyössä jokapäiväinen oppiminen ja jatkuva kehittyminen nopeasti muuttuvalla alalla.

Jakso 12: Uusi elämä uusiutumattomille materiaaleille

Keikahduspiste

Vuonna 2050 jopa 90 % ihmisistä elää kaupungeissa, ja siksi niiden kehittäminen toimivimmiksi on elintärkeää. Kaupunkilaisten arjen pieniä haasteita voidaan ratkoa esimerkiksi rakennuksilla, joiden lämpötila mukautuu ihmisten mukaan, älykkäillä hisseillä tai keräämällä liikenteestä dataa ja siten sujuvoittamalla liikkumista.Jaksossa keskustellaan älykaupunkien eri ulottuvuuksista: kuinka kaupunkisuunnittelussa voidaan osallistaa asukkaita älykkäästi, miten dataa ja tekoälyä hyödynnetään kaupunkikehityksessä ja kuinka tämä kaikki tehdään kestävästi.Keskustelussa on mukana VTT:n Co-Creation Manager ja tohtori Antti Ruuska, joka tutkii rakennettua ympäristöä. Hän haaveilee tulevaisuuden kaupungeista, joissa ihmisillä on hyvä olla ja elää, ja jossa kaupunkilaiset, kaupungit ja tutkijat ratkovat yhdessä ongelmia asumiseen, elämiseen ja liikkumiseen liittyen.

Vuonna 2050 jopa 90 % ihmisistä elää kaupungeissa, ja siksi niiden kehittäminen toimivimmiksi on elintärkeää. Kaupunkilaisten arjen pieniä haasteita voidaan ratkoa esimerkiksi rakennuksilla, joiden lämpötila mukautuu ihmisten mukaan, älykkäillä hisseillä tai keräämällä liikenteestä dataa ja siten sujuvoittamalla liikkumista. Jaksossa keskustellaan älykaupunkien eri ulottuvuuksista: kuinka kaupunkisuunnittelussa voidaan osallistaa asukkaita älykkäästi, miten dataa ja tekoälyä hyödynnetään kaupunkikehityksessä ja kuinka tämä kaikki tehdään kestävästi. Keskustelussa on mukana VTT:n Co-Creation Manager ja tohtori Antti Ruuska, joka tutkii rakennettua ympäristöä. Hän haaveilee tulevaisuuden kaupungeista, joissa ihmisillä on hyvä olla ja elää, ja jossa kaupunkilaiset, kaupungit ja tutkijat ratkovat yhdessä ongelmia asumiseen, elämiseen ja liikkumiseen liittyen.

Jakso 8: Älykästä kaupunkia rakentamassa

Terveydenhuollon murroksessa sairaanhoidosta kehitetään aiempaa yksilöllisempää. Dataa hyödyntävän ennakoivan terveydenhoidon avulla väestö pysyy terveempänä, mistä hyötyvät niin yhteiskunta kuin yksilötkin. Jotta mahdollisuuksiin voidaan tarttua, tulee yhteistyön olla sujuvaa eri toimijoiden välillä ja väestö pitää saada motivoitua pitämään terveyttään yllä.Jaksossamme keskustellaan, minkälaisia uusia avauksia henkilödata ja terveysteknologia mahdollistavat liiketoiminnalle - ja minkälaisia mahdollisuuksia uudistuva terveysteknologia tuo koko terveydenhuoltoalalle. Kuuntele, miten personoidulla datalla teemme yhteiskuntamme terveemmäksi!Jakson vieras Mark van Gils on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän teknologian ja data-analytiikan tutkimusprofessori. Fyysikkotaustainen van Gils on kiinnostunut seuraamaan maailmalla tapahtuvia muutoksia sekä datan hyödyntämisestä terveysalan ratkaisuissa.

Terveydenhuollon murroksessa sairaanhoidosta kehitetään aiempaa yksilöllisempää. Dataa hyödyntävän ennakoivan terveydenhoidon avulla väestö pysyy terveempänä, mistä hyötyvät niin yhteiskunta kuin yksilötkin. Jotta mahdollisuuksiin voidaan tarttua, tulee yhteistyön olla sujuvaa eri toimijoiden välillä ja väestö pitää saada motivoitua pitämään terveyttään yllä. Jaksossamme keskustellaan, minkälaisia uusia avauksia henkilödata ja terveysteknologia mahdollistavat liiketoiminnalle - ja minkälaisia mahdollisuuksia uudistuva terveysteknologia tuo koko terveydenhuoltoalalle. Kuuntele, miten personoidulla datalla teemme yhteiskuntamme terveemmäksi! Jakson vieras Mark van Gils on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän teknologian ja data-analytiikan tutkimusprofessori. Fyysikkotaustainen van Gils on kiinnostunut seuraamaan maailmalla tapahtuvia muutoksia sekä datan hyödyntämisestä terveysalan ratkaisuissa.

Jakso 7: Datalla terveempi yhteiskunta

Työnteko on jatkuvassa muutoksessa. Nyt muutosten nopeus vaatii työntekijältä uudistumista jopa kerran puolessa vuodessa. Arvioiden mukaan 15 % nykyajan töistä tulee häviämään tai muuttumaan, kun digitaalisuus ja uudet liiketoimintamallit muokkaavat työtä.Millaista työ on tulevaisuudessa ja mitä kannattaa opiskella? Entä tarvitseeko meidän tulevaisuudessa edes mennä työpaikalle, kun kokoukset, sosiaalinen kanssakäyminen ja etätyö yleensä hoituvat esimerkiksi VR-laseilla?Aseta kuulokkeet hyvään asentoon ja kuuntele työn muutoksesta, tulevaisuuden ammateista ja Suomen mahdollisuuksista ottaa johtava asema tulevaisuuden työssä.Mukana keskustelemassa on VTT:n johtava tutkija Peter Ylén, jonka asiantuntemusta on liiketoiminnan muutos ja tulevaisuus.

Työnteko on jatkuvassa muutoksessa. Nyt muutosten nopeus vaatii työntekijältä uudistumista jopa kerran puolessa vuodessa. Arvioiden mukaan 15 % nykyajan töistä tulee häviämään tai muuttumaan, kun digitaalisuus ja uudet liiketoimintamallit muokkaavat työtä. Millaista työ on tulevaisuudessa ja mitä kannattaa opiskella? Entä tarvitseeko meidän tulevaisuudessa edes mennä työpaikalle, kun kokoukset, sosiaalinen kanssakäyminen ja etätyö yleensä hoituvat esimerkiksi VR-laseilla? Aseta kuulokkeet hyvään asentoon ja kuuntele työn muutoksesta, tulevaisuuden ammateista ja Suomen mahdollisuuksista ottaa johtava asema tulevaisuuden työssä. Mukana keskustelemassa on VTT:n johtava tutkija Peter Ylén, jonka asiantuntemusta on liiketoiminnan muutos ja tulevaisuus.

Jakso 6: Työn uusi konsepti

Yksi ilmastonmuutoksen keskeisimmistä aiheuttajista ovat fossiiliset päästöt. Teollisuus aiheuttaa jopa kolmanneksen maailman päästöistä. Päästöjen hillintään vaikuttavat ratkaisut vaativat muun muassa käyttöönoton rohkeutta ja uusien liiketoimintamallien löytämistä.Kuuntele, minkälaisia vaihtoehtoja päästöjen hillintään on jo kehitetty ja mitä niiden käyttöönottaminen vaatii.Jakson vieraana on VTT:n erikoistutkija Eemeli Tsupari. Hän tutkii, miten ilmastonmuutoksen hillinnästä tehdään kannattavaa.

Yksi ilmastonmuutoksen keskeisimmistä aiheuttajista ovat fossiiliset päästöt. Teollisuus aiheuttaa jopa kolmanneksen maailman päästöistä. Päästöjen hillintään vaikuttavat ratkaisut vaativat muun muassa käyttöönoton rohkeutta ja uusien liiketoimintamallien löytämistä. Kuuntele, minkälaisia vaihtoehtoja päästöjen hillintään on jo kehitetty ja mitä niiden käyttöönottaminen vaatii. Jakson vieraana on VTT:n erikoistutkija Eemeli Tsupari. Hän tutkii, miten ilmastonmuutoksen hillinnästä tehdään kannattavaa.

Jakso 5: Teollisuuden muuttuva ilmasto

Energian käyttäminen, tuottaminen ja jakelu elää murrosvaihetta. Perinteinen energian jakelumalli murtuu, kun käyttäjät voivat vaikuttaa omaan energiankulutukseensa entistä enemmän, tuottaa osan energiastaan tai jopa myydä sitä markkinoille. Tuleeko käyttöömme energian myynnin ja oston Amazon?Kuuntele jaksostamme, miten energiaa voitaisiin käyttää entistä älykkäämmällä tavalla.Jakson vieras Kari Mäki vastaa VTT:n tutkimusprofessorina älykkäiden energiajärjestelmien tutkimisesta. Hänellä on laaja näkemys energiamurroksesta, sillä hän on tutkinut muun muassa sähkövoimajärjestelmiä, älykkäitä verkkoja, kysynnän joustoa ja sähköajoneuvoja.

Energian käyttäminen, tuottaminen ja jakelu elää murrosvaihetta. Perinteinen energian jakelumalli murtuu, kun käyttäjät voivat vaikuttaa omaan energiankulutukseensa entistä enemmän, tuottaa osan energiastaan tai jopa myydä sitä markkinoille. Tuleeko käyttöömme energian myynnin ja oston Amazon? Kuuntele jaksostamme, miten energiaa voitaisiin käyttää entistä älykkäämmällä tavalla. Jakson vieras Kari Mäki vastaa VTT:n tutkimusprofessorina älykkäiden energiajärjestelmien tutkimisesta. Hänellä on laaja näkemys energiamurroksesta, sillä hän on tutkinut muun muassa sähkövoimajärjestelmiä, älykkäitä verkkoja, kysynnän joustoa ja sähköajoneuvoja.

Jakso 4: Kohti älykästä energiankäyttöä

Ilmastonmuutos kiihtyy, mutta vanhat päästöjä aiheuttavat energiantuotannon rakenteet seisovat edelleen uusien tiellä. Kaikki teknologiset ratkaisut puhtaan energian tuottamiseen ovat kuitenkin jo olemassa. Nyt ei saa jäädä seisomaan paikoilleen, vaan kaikki mahdolliset ratkaisut on otettava käyttöön jo eilen. Lopulta päätösvalta on kuluttajana meillä jokaisella.Jakson vieras, Antti Arasto, työskentelee tutkimuspäällikkönä VTT:llä. Hän kehittää ratkaisuja liittyen puhtaaseen energiantuotantoon ja siihen, kuinka teknologiat saadaan markkinoille tekemään muutosta.

Ilmastonmuutos kiihtyy, mutta vanhat päästöjä aiheuttavat energiantuotannon rakenteet seisovat edelleen uusien tiellä. Kaikki teknologiset ratkaisut puhtaan energian tuottamiseen ovat kuitenkin jo olemassa. Nyt ei saa jäädä seisomaan paikoilleen, vaan kaikki mahdolliset ratkaisut on otettava käyttöön jo eilen. Lopulta päätösvalta on kuluttajana meillä jokaisella. Jakson vieras, Antti Arasto, työskentelee tutkimuspäällikkönä VTT:llä. Hän kehittää ratkaisuja liittyen puhtaaseen energiantuotantoon ja siihen, kuinka teknologiat saadaan markkinoille tekemään muutosta.

Jakso 3: Puhtaan energian vallankumous

Ruoantuotanto luo ilmakehään enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin liikenne. Uusia vaihtoehtoja elintarvikkeisiin ja tuotantoprosesseihin on kehitettävä, jotta ravinnon saanti olisi kestävällä pohjalla.Jaksossa pohditaan, mitä kaikkea on ruoka 4.0. Kuinka kananmunia voidaan saada ilman kanoja, miksi tulemme syömään pieneliöitä tulevaisuudessa ja kuinka ruuan prosessointia tulisi miettiä uudelleen?Mukana keskustelussa on bioprosessitekniikan tohtori ja VTT:n ruokatiimin vetäjä Emilia Nordlund, joka on työskennellyt elintarvikekehityksen ja -prosessien parissa. Häntä inspiroi tehdä työtä, jolla on merkitystä maapallon hyvinvointiin ja kuluttajien elintapoihin.

Ruoantuotanto luo ilmakehään enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin liikenne. Uusia vaihtoehtoja elintarvikkeisiin ja tuotantoprosesseihin on kehitettävä, jotta ravinnon saanti olisi kestävällä pohjalla. Jaksossa pohditaan, mitä kaikkea on ruoka 4.0. Kuinka kananmunia voidaan saada ilman kanoja, miksi tulemme syömään pieneliöitä tulevaisuudessa ja kuinka ruuan prosessointia tulisi miettiä uudelleen? Mukana keskustelussa on bioprosessitekniikan tohtori ja VTT:n ruokatiimin vetäjä Emilia Nordlund, joka on työskennellyt elintarvikekehityksen ja -prosessien parissa. Häntä inspiroi tehdä työtä, jolla on merkitystä maapallon hyvinvointiin ja kuluttajien elintapoihin.

Jakso 11: Tulevaisuuden ruoka pähkinänkuoressa

Hiilidioksidin hyötykäyttö ja sen varastointi ovat maapallolle tärkeitä aiheita tutkittavaksi jakäytäntöön otettavaksi. Tulevaisuudessa ilman avulla voitaisiinkin valmistaa esimerkiksilenkkareita tai saada autot ja lentokoneet liikkeelle.Jaksossa keskustellaan, miten hiilidioksidia voidaan ottaa talteen ilmasta ja tehdä sen avullaesimerkiksi polttoaineita, materiaaleja ja kemikaaleja. Kuuntele, millaisia hiilen uusiokäyttöönliittyviä ratkaisuja ja teknologioita ollaan kehittämässä ja mitä niiden käytäntöön vieminen vielävaatii.Jakson vieras Juha Lehtonen on VTT:n bioenergiaan erikoistunut tutkimusprofessori, joka ontutkinut esimerkiksi fossiilisia ja uusiutuvia polttoaineita.

Hiilidioksidin hyötykäyttö ja sen varastointi ovat maapallolle tärkeitä aiheita tutkittavaksi ja käytäntöön otettavaksi. Tulevaisuudessa ilman avulla voitaisiinkin valmistaa esimerkiksi lenkkareita tai saada autot ja lentokoneet liikkeelle. Jaksossa keskustellaan, miten hiilidioksidia voidaan ottaa talteen ilmasta ja tehdä sen avulla esimerkiksi polttoaineita, materiaaleja ja kemikaaleja. Kuuntele, millaisia hiilen uusiokäyttöön liittyviä ratkaisuja ja teknologioita ollaan kehittämässä ja mitä niiden käytäntöön vieminen vielä vaatii. Jakson vieras Juha Lehtonen on VTT:n bioenergiaan erikoistunut tutkimusprofessori, joka on tutkinut esimerkiksi fossiilisia ja uusiutuvia polttoaineita.

Jakso 10: Hiilidioksidista ratkaisuja raaka-aineisiin

Maapallon resurssien riittäminen on yksi tämän hetken suurimmista haasteista. Yhtenä ratkaisuna on uusiutuvien materiaalien käyttö, joista puupohjainen sellumateriaali toimii erinomaisena esimerkkinä.Kuuntele jaksostamme, kuinka sellua on kehitetty pitkäjänteisellä tutkimustyöllä ajatellen tulevaisuuden tarpeita – älymateriaaleja, tekstiileitä, arjen tuotteita. Tulevaisuudessa sellu voi ratkaista esimerkiksi mikromuoviongelman.Aiheesta kanssamme keskustelemassa on VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin, joka on tehnyt pitkän uran materiaalitutkimuksen parissa. Työssään Harlinia innostaa uusien näkökulmien ja aiheiden löytäminen, sekä niiden käytäntöön vieminen.

Maapallon resurssien riittäminen on yksi tämän hetken suurimmista haasteista. Yhtenä ratkaisuna on uusiutuvien materiaalien käyttö, joista puupohjainen sellumateriaali toimii erinomaisena esimerkkinä. Kuuntele jaksostamme, kuinka sellua on kehitetty pitkäjänteisellä tutkimustyöllä ajatellen tulevaisuuden tarpeita – älymateriaaleja, tekstiileitä, arjen tuotteita. Tulevaisuudessa sellu voi ratkaista esimerkiksi mikromuoviongelman. Aiheesta kanssamme keskustelemassa on VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin, joka on tehnyt pitkän uran materiaalitutkimuksen parissa. Työssään Harlinia innostaa uusien näkökulmien ja aiheiden löytäminen, sekä niiden käytäntöön vieminen.

Jakso 9: Kestämättömien materiaalien korvaajat

The best podcast episodes on Startups. For anyone working in a startup, or anyone interested in the incredible stories behind how people built companies like Instagram, and Facebook. Offering both practical advice and insights, as well as the stories for how many of the biggest startups got to where they are today. Add episodes you're interested into your queue below!

OwlTail

Best Startups Podcasts

What is this?
1 quote, 3 ideas & 1 question from a carefully curated podcast episode.
Every Monday & Wednesday.

Want a 3rd insight and episode every week? Email me at curation@owltail.com.