Elokuva-alan ilmapiiri on ollut hankala naisille aivan viime vuosiin saakka. Kun mittarina on täyspitkät elokuvat, joiden tuotantokustannukset ovat suuret, naiset ovat saaneet ällistyttävän vähän tuotantotukea, etenkin vuosina, jolloin Suomessa tehtiin vuodessa vain muutama elokuva, jos sitäkään.Toimittaja Jaana Semeri on perehtynyt näihin vuosiin ja nostaa samalla esiin aivan viime vuosien naisten tekemiä elokuvia, jotka ovat jääneet koronan takia katveeseen.Jaana Semeri on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Elokuva-alan ilmapiiri on ollut hankala naisille aivan viime vuosiin saakka. Kun mittarina on täyspitkät elokuvat, joiden tuotantokustannukset ovat suuret, naiset ovat saaneet ällistyttävän vähän tuotantotukea, etenkin vuosina, jolloin Suomessa tehtiin vuodessa vain muutama elokuva, jos sitäkään. Toimittaja Jaana Semeri on perehtynyt näihin vuosiin ja nostaa samalla esiin aivan viime vuosien naisten tekemiä elokuvia, jotka ovat jääneet koronan takia katveeseen. Jaana Semeri on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Elokuva-alan naiset

Autonomian aikana ylioppilaat lähtivät runonkeruuseen, koska kansanrunojen katsottiin heijastavan aitoa ja totta suomalaisuutta.Runoja kyllä kertyi, mutta ylioppilaiden kokemukset maaseudun rahvaasta saattoivat järkyttää "oikeaa Suomea" etsineitä ylioppilaita.Perinteentutkija Ulla Piela on tutkinut ylioppilas-stipendiaattien matkakertomuksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Autonomian aikana ylioppilaat lähtivät runonkeruuseen, koska kansanrunojen katsottiin heijastavan aitoa ja totta suomalaisuutta. Runoja kyllä kertyi, mutta ylioppilaiden kokemukset maaseudun rahvaasta saattoivat järkyttää "oikeaa Suomea" etsineitä ylioppilaita. Perinteentutkija Ulla Piela on tutkinut ylioppilas-stipendiaattien matkakertomuksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Oikeanlaisen suomalaisuuden juuret - ylioppilaat runonkerääjinä

J.K. Paasikiven reaalipoliittinen linja kuulostaa pelottavan osuvalta tilanteessa, jossa suurvallat katsovat jälleen pienempien kansallisvaltioiden yli.Kansainvälisen politiikan professori Juhana Aunesluoma keskustelee nyt Kalle Haatasen kanssa paasikiviläisestä ajattelusta. Keskustelu pohjautuu äskettäin edesmenneen politiikan tutkija Osmo Apusen viimeiseksi jääneeseen, nyt julkaistuun kirjaan.

J.K. Paasikiven reaalipoliittinen linja kuulostaa pelottavan osuvalta tilanteessa, jossa suurvallat katsovat jälleen pienempien kansallisvaltioiden yli. Kansainvälisen politiikan professori Juhana Aunesluoma keskustelee nyt Kalle Haatasen kanssa paasikiviläisestä ajattelusta. Keskustelu pohjautuu äskettäin edesmenneen politiikan tutkija Osmo Apusen viimeiseksi jääneeseen, nyt julkaistuun kirjaan.

Suomalaisen turvallisuuspolitiikan juurilla - J.K. Paasikiven pitkä linja

Jose Ahonen on loistava mentalisti. Hän kykenee luomaan illuusioita ja saamaan ihmiset kokemaan asioita, joita oikeasti ei ole. Samalla hän on show-mies, joka ei koskaan väittäisi temppujensa ja suggestioidensa kumpuavan mistään oikeasti paranormaalista ilmiöstä.Nyt Jose Ahonen kertoo tutkimusmatkastansa salatieteilijöiden joukkoon. Ihmeitä ei matkalta löytynyt mutta pohdittavaa ja mukavia ihmisiä sitäkin enemmän.Jose Ahonen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Jose Ahonen on loistava mentalisti. Hän kykenee luomaan illuusioita ja saamaan ihmiset kokemaan asioita, joita oikeasti ei ole. Samalla hän on show-mies, joka ei koskaan väittäisi temppujensa ja suggestioidensa kumpuavan mistään oikeasti paranormaalista ilmiöstä. Nyt Jose Ahonen kertoo tutkimusmatkastansa salatieteilijöiden joukkoon. Ihmeitä ei matkalta löytynyt mutta pohdittavaa ja mukavia ihmisiä sitäkin enemmän. Jose Ahonen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Mentalisti kohtaa salatieteet

Eläimet, joita nyt kutsumme lemmikeiksi, ovat eräänlaisen yhteisevoluution tulos. Koirien - siis entisten susien - kanssa olemme liikuskelleet yhdessä jopa 30000 vuotta, kissojen kanssa muutaman vuosituhannen vähemmän.Mutta eläimistä ei ole koskaan kadonnut kokonaan niiden villit juuret ja alkuperä. Toimittaja Kaisa Pulakka kertoo tähän liittyvistä myyteistä ja kehityksistä.Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Eläimet, joita nyt kutsumme lemmikeiksi, ovat eräänlaisen yhteisevoluution tulos. Koirien - siis entisten susien - kanssa olemme liikuskelleet yhdessä jopa 30000 vuotta, kissojen kanssa muutaman vuosituhannen vähemmän. Mutta eläimistä ei ole koskaan kadonnut kokonaan niiden villit juuret ja alkuperä. Toimittaja Kaisa Pulakka kertoo tähän liittyvistä myyteistä ja kehityksistä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Lemmikkien myyttiset juuret

Keskustelu ilmastonmuutoksesta asettaa tuottajia, kuluttajia ja mediaa vastakkaisille puolille. Ikiaikaiset kiistat kaupunkilaisten ja maalaisten eroista ovat edelleen käypää valuuttaa keskustelun tärvelemiseksi.Toimittaja Minea Koskinen analysoi ilmastonmuutoksen voittajia ja häviäjiä tiedostaen itsekriittisesti median taipumuksen vahvistaa näitä raja-aitoja.Minea Koskinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta asettaa tuottajia, kuluttajia ja mediaa vastakkaisille puolille. Ikiaikaiset kiistat kaupunkilaisten ja maalaisten eroista ovat edelleen käypää valuuttaa keskustelun tärvelemiseksi. Toimittaja Minea Koskinen analysoi ilmastonmuutoksen voittajia ja häviäjiä tiedostaen itsekriittisesti median taipumuksen vahvistaa näitä raja-aitoja. Minea Koskinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät

Jo pelkkä pohjoisuus on kantanut mukanaan maagisuuden merkkejä rautakaudelta lähes nykyisyyteen.Historioitsija Karolina Kouvola on tutkinut, millaista magiaa viikingit harjoittivat, millainen oli kylänoita, ja miten kateellisessa kansassa jonkun onni oli aina toiselta pois.Karolina Kouvola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Jo pelkkä pohjoisuus on kantanut mukanaan maagisuuden merkkejä rautakaudelta lähes nykyisyyteen. Historioitsija Karolina Kouvola on tutkinut, millaista magiaa viikingit harjoittivat, millainen oli kylänoita, ja miten kateellisessa kansassa jonkun onni oli aina toiselta pois. Karolina Kouvola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Pohjolan noituus

Voisi luonnehtia, että seksitaudit eivät koskaan ole olleet vain lääketieteen alaa. Niihin liittyvät moraaliset, yhteiskunnalliset ja kansanterveydelliset ainekset, ja siten myös stigma.Tietokirjailija Antti Parpola kertoo, miten suomalainen yhteiskunta suhtautui näihin tauteihin 1900-luvulta eteenpäin.Antti Parpola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Voisi luonnehtia, että seksitaudit eivät koskaan ole olleet vain lääketieteen alaa. Niihin liittyvät moraaliset, yhteiskunnalliset ja kansanterveydelliset ainekset, ja siten myös stigma. Tietokirjailija Antti Parpola kertoo, miten suomalainen yhteiskunta suhtautui näihin tauteihin 1900-luvulta eteenpäin. Antti Parpola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Lähti kuin kuppa Töölöstä. Seksitautien historia Suomessa

Moni on huolissaan tieteen kohtalosta, kun propaganda, disinformaatio ja yksinkertaisesti tyhmät uskomukset saavat yhä enemmän tilaa.Professori Matti Vuento ei tyydy vain kumoamaan väitteitä. Hän kulkee niiden alkujuurille, joissa usein on lähdetty hyvää tarkoittavasta melkein tieteellisestä asiasta, kunnes jotain on mennyt pahasti pieleen.Niinpä Vuento kertoo lampaista, jotka ovat vihanneksia; vedestä, jolla on muisti; ja kasveista, jotka ulvovat öisin.Matti Vuento on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Moni on huolissaan tieteen kohtalosta, kun propaganda, disinformaatio ja yksinkertaisesti tyhmät uskomukset saavat yhä enemmän tilaa. Professori Matti Vuento ei tyydy vain kumoamaan väitteitä. Hän kulkee niiden alkujuurille, joissa usein on lähdetty hyvää tarkoittavasta melkein tieteellisestä asiasta, kunnes jotain on mennyt pahasti pieleen. Niinpä Vuento kertoo lampaista, jotka ovat vihanneksia; vedestä, jolla on muisti; ja kasveista, jotka ulvovat öisin. Matti Vuento on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tieteen ja uskomusten jäljillä

Tekoälystä on puhuttu pitkään eikä aihe siten ole uusi. Nyt vuonna 2023 aihe tuntuu olevan kuitenkin koko ajan ja kaikkialla esillä.Tekoälyä parannetaan ja käytetään nyt uudenlaisissa sovelluksissa, jotka tulevat tavallisellekin käyttäjälle läheisiksi. Taustalla on huikea teknologinen kehitys, ja yksi sen erityisistä piirteistä on kielellinen oppiminen ja kommunikaatio.Tietokirjailija Jukka Kolari on nyt Kalle Haatasen vieraana, kun he puhuvat inhimillisesti koneista.

Tekoälystä on puhuttu pitkään eikä aihe siten ole uusi. Nyt vuonna 2023 aihe tuntuu olevan kuitenkin koko ajan ja kaikkialla esillä. Tekoälyä parannetaan ja käytetään nyt uudenlaisissa sovelluksissa, jotka tulevat tavallisellekin käyttäjälle läheisiksi. Taustalla on huikea teknologinen kehitys, ja yksi sen erityisistä piirteistä on kielellinen oppiminen ja kommunikaatio. Tietokirjailija Jukka Kolari on nyt Kalle Haatasen vieraana, kun he puhuvat inhimillisesti koneista.

Tekoäly ja inhimilliset tunteet

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti.Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti. Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin. Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Kalle Haatanen

Vauvan tarve kiinnittyä hoivaajaansa on hyvin primaarinen eikä siinä ole ollenkaan kyse tunteista tai rakkaudesta, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Vauva oppii vähitellen suosimaan sellaista käytöstä joka tuo hoivaajan lähelle ja ennen pitkää myös välttämään sellaista käytöstä, joka vie hoivaajan loitommalle. Kun tämä vauvan ja hoivaajan suhde kehittyy pitemmälle, alkaa kehittyä kiintymys ja rakkaus. Lapsena koettu turvallinen kiintymyssuhde on eräänlainen elämän valttikortti. Siitä on paljon hyötöä myöhemmällä iällä. Se perustuu siihen, että lapsi on elänyt maailmassa, jossa on rutiineja ja säännönmukaisuutta.  Tätä kautta lapsi oppii turvallisen ja luotettavan vuorovaikutuksen. Perinteinen suomalainen kasvatusperinne, jossa välteltiin hellyyttä ja lapsen kiittämistä, on johtanut käänteiseen ajatteluun, joka sekään ei ole välttämättä ole kovin hyvä, sanoo Jari Sinkkonen. Moni vanhan kasvatuksen saanut haluaa antaa omille lapsilleen paljon vapauksia ja haluaa neuvotella lapsen kanssa kaikesta. Kuitenkaan lapsi ei oikeasti tällaista vapautta tarvitse eikä halua. Kiintymyssuhteet ovat hyvin tärkeitä myös aikuisille. Rakkaan läheisen menettäminen voi johtaa vakaviin sairauksiin ja jopa enneaikaiseen kuolemaan. Moni sairastuu, kun hän välttelee läheisten kuormittamissa omilla sydänsuruillaan. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on perehtynyt laajasti kiintymysteorioihin ja alan tutkimukseen. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vauvan tarve kiinnittyä hoivaajaansa on hyvin primaarinen eikä siinä ole ollenkaan kyse tunteista tai rakkaudesta, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Vauva oppii vähitellen suosimaan sellaista käytöstä joka tuo hoivaajan lähelle ja ennen pitkää myös välttämään sellaista käytöstä, joka vie hoivaajan loitommalle. Kun tämä vauvan ja hoivaajan suhde kehittyy pitemmälle, alkaa kehittyä kiintymys ja rakkaus. Lapsena koettu turvallinen kiintymyssuhde on eräänlainen elämän valttikortti. Siitä on paljon hyötöä myöhemmällä iällä. Se perustuu siihen, että lapsi on elänyt maailmassa, jossa on rutiineja ja säännönmukaisuutta. Tätä kautta lapsi oppii turvallisen ja luotettavan vuorovaikutuksen. Perinteinen suomalainen kasvatusperinne, jossa välteltiin hellyyttä ja lapsen kiittämistä, on johtanut käänteiseen ajatteluun, joka sekään ei ole välttämättä ole kovin hyvä, sanoo Jari Sinkkonen. Moni vanhan kasvatuksen saanut haluaa antaa omille lapsilleen paljon vapauksia ja haluaa neuvotella lapsen kanssa kaikesta. Kuitenkaan lapsi ei oikeasti tällaista vapautta tarvitse eikä halua. Kiintymyssuhteet ovat hyvin tärkeitä myös aikuisille. Rakkaan läheisen menettäminen voi johtaa vakaviin sairauksiin ja jopa enneaikaiseen kuolemaan. Moni sairastuu, kun hän välttelee läheisten kuormittamissa omilla sydänsuruillaan. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on perehtynyt laajasti kiintymysteorioihin ja alan tutkimukseen. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kiintymyssuhteiden kehitys elämänkaaressa

Nationalismi on osa modernisaatiota, sanoo professori Janne Saarikivi. Hän on uusimmassa kirjassaan Suomen kieli ja mieli pohtinut kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin välisiä suhteita.  Nationalismille on ominaista se, että se on ottanut suuret ihmismassat rakentamaan yhdessä yhteiskuntaa. Tämän edellytyksenä on ollut koulutus ja lukutaito. Voi sanoa, että nationalismi on lisännyt tasa-arvoa. Saarikiven mukaan kaikkien maiden nationalismi on perusteiltaan samanlaista. Kaikkien kansojen myytit ovat suurin piirtein samanlaisia: meidän kansa on työteliäs, hiljainen ja rehellinen ja rohkea sodassa. Kansalliseksi sanottu taidekin on suurin piirtein samanlaista eri maissa. Niinpä voi sanoa, että nationalismi myös globalisaatiota. Se väittää korostavansa eri kansojen erilaisuutta, mutta samalla se tekee kaikista kansoista samanlaisia. Kansallisen identiteetin syntyyn vaikuttavat hyvin monet voimat. Euroopassa yksi tärkeä tekijä oli paperin hinta. Paperin hinta laski jyrkästi 1800-luvun jälkipuoliskolla kun paperia alettiin tehdä selluloosasta. tämä helpotti koulunkäyntiä ja mahdollisti lehtien ja kirjojen levittämisen kaikelle kansalle. Sekä kirjakielet että kansalliset identiteetit ovat rakentamalla rakennettuja järjestelmiä, joiden luominen  on aina myös tuhonnut kielellistä  ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Nationalismi on osa modernisaatiota, sanoo professori Janne Saarikivi. Hän on uusimmassa kirjassaan Suomen kieli ja mieli pohtinut kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin välisiä suhteita. Nationalismille on ominaista se, että se on ottanut suuret ihmismassat rakentamaan yhdessä yhteiskuntaa. Tämän edellytyksenä on ollut koulutus ja lukutaito. Voi sanoa, että nationalismi on lisännyt tasa-arvoa. Saarikiven mukaan kaikkien maiden nationalismi on perusteiltaan samanlaista. Kaikkien kansojen myytit ovat suurin piirtein samanlaisia: meidän kansa on työteliäs, hiljainen ja rehellinen ja rohkea sodassa. Kansalliseksi sanottu taidekin on suurin piirtein samanlaista eri maissa. Niinpä voi sanoa, että nationalismi myös globalisaatiota. Se väittää korostavansa eri kansojen erilaisuutta, mutta samalla se tekee kaikista kansoista samanlaisia. Kansallisen identiteetin syntyyn vaikuttavat hyvin monet voimat. Euroopassa yksi tärkeä tekijä oli paperin hinta. Paperin hinta laski jyrkästi 1800-luvun jälkipuoliskolla kun paperia alettiin tehdä selluloosasta. tämä helpotti koulunkäyntiä ja mahdollisti lehtien ja kirjojen levittämisen kaikelle kansalle. Sekä kirjakielet että kansalliset identiteetit ovat rakentamalla rakennettuja järjestelmiä, joiden luominen on aina myös tuhonnut kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Kansallinen identiteetti ja kieli

Talous, työelämä ja bisnes ovat muuttuneet paljon digitalisoinnin ja globalisaation seurauksena. Hyvä koulutus ei enää takaa hyvää tulotasoa kuten se teki vielä muutamavuosikymmen sitten. Monien työura koostuu pätkätöistä, joilla ei aina tule toimeen, vaikka tekisi kahta tai kolmea työtä. Kirjailija Pontus Purokuru kuuluu vuonna 20118 perustettuun Työstäkieltäytyjäliittoon ja hän on ollut mukana kirjoittamassa Työstäkieltäytyjän käsikirjaa. Purokuru, on sitä mieltä että työn merkitys ja arvostus pitäisi määritellä  aivan uudelleen. Koko yhteiskuntamme on rakennettu palkkatyön ympärille Vanhat käsitykset työn merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle eivät kuitenkaan  toimi enää nykymaailmassa.  Työstä on tullut kontrolloinnin muoto. Työpaikka on tapa hallita ihmistä ja hänen ajankäyttöään. Sekään ei pidä enää paikkaansa että palkkatyö olisi vaurauden ja lisäarvon rakentaja. Esimerkiksi Googlen tai Amazonin todellisen arvon muodostavat käyttäjät. jotka luovat alustoille sisältöjä tai asiakastietoa ilman palkkiota. Työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, kun työtä tehdään vapaa-ajallakin sähköpostin tai somen kautta. Purokurun mielestä toimeentulon takaamiseksi pitäisi kehittää kansalaispalkkajärjestelmiä. Hyvin rakennettu kansalaispalkka voisi jopa lisätä tuottavuutta, koska yhä useamman kansalaisen innovointipotetiaali voi tulla paremmin hyödynnetyksi. Toisaalta ilmastomuutoksen vuoksi meidän pitää pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, että vähennämme palkkatyötä ja tuotantoa koska ne väistämättä lisäävät päästöjä. Pitäisi pohtia, kuinka suuri osa työstä on itse asiassa haitallista yhteiskunnalle.

Talous, työelämä ja bisnes ovat muuttuneet paljon digitalisoinnin ja globalisaation seurauksena. Hyvä koulutus ei enää takaa hyvää tulotasoa kuten se teki vielä muutamavuosikymmen sitten. Monien työura koostuu pätkätöistä, joilla ei aina tule toimeen, vaikka tekisi kahta tai kolmea työtä. Kirjailija Pontus Purokuru kuuluu vuonna 20118 perustettuun Työstäkieltäytyjäliittoon ja hän on ollut mukana kirjoittamassa Työstäkieltäytyjän käsikirjaa. Purokuru, on sitä mieltä että työn merkitys ja arvostus pitäisi määritellä aivan uudelleen. Koko yhteiskuntamme on rakennettu palkkatyön ympärille Vanhat käsitykset työn merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle eivät kuitenkaan toimi enää nykymaailmassa. Työstä on tullut kontrolloinnin muoto. Työpaikka on tapa hallita ihmistä ja hänen ajankäyttöään. Sekään ei pidä enää paikkaansa että palkkatyö olisi vaurauden ja lisäarvon rakentaja. Esimerkiksi Googlen tai Amazonin todellisen arvon muodostavat käyttäjät. jotka luovat alustoille sisältöjä tai asiakastietoa ilman palkkiota. Työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, kun työtä tehdään vapaa-ajallakin sähköpostin tai somen kautta. Purokurun mielestä toimeentulon takaamiseksi pitäisi kehittää kansalaispalkkajärjestelmiä. Hyvin rakennettu kansalaispalkka voisi jopa lisätä tuottavuutta, koska yhä useamman kansalaisen innovointipotetiaali voi tulla paremmin hyödynnetyksi. Toisaalta ilmastomuutoksen vuoksi meidän pitää pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, että vähennämme palkkatyötä ja tuotantoa koska ne väistämättä lisäävät päästöjä. Pitäisi pohtia, kuinka suuri osa työstä on itse asiassa haitallista yhteiskunnalle.

Työstäkieltäytymisen etiikka

Donald Trump on muuttanut radikaalisti USA:n politiikan kieltä ja toimintatapoja. Trumpin kausi on vaikuttanut paljon myös republikaanisen puolueeseen.  Toimittaja Markus Tiittulan mukaan Trump on muuttanut puolueen herrakerhosta ääriliikkeeksi, jonka taktiikat muistuttavat fasistien toimintatapoja. Trump on saanut luotua republikaaniseen puolueeseen pelon ilmapiirin, jossa kukaan ei uskalla vastustaa häntä. Kaikki pelkäävät Trumpin uudelleen valintaa, jonka jälkeen vastustajat menettäisivät asemansa. Uskonnollisen oikeiston suhtautuminen Trumpiiin on muuttunut. Viime vaaleissa uskovien mielestä rivosuinen Trump oli pienempi paha kuin Hillary Clinton. Nyt uskonnollinen äärioikeisto ihailee Trumpia estoitta. Toimittaja Markus Tiittula on seurannut USA:n äärioikeiston nousua Trumpin presidenttikaudella. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Donald Trump on muuttanut radikaalisti USA:n politiikan kieltä ja toimintatapoja. Trumpin kausi on vaikuttanut paljon myös republikaanisen puolueeseen. Toimittaja Markus Tiittulan mukaan Trump on muuttanut puolueen herrakerhosta ääriliikkeeksi, jonka taktiikat muistuttavat fasistien toimintatapoja. Trump on saanut luotua republikaaniseen puolueeseen pelon ilmapiirin, jossa kukaan ei uskalla vastustaa häntä. Kaikki pelkäävät Trumpin uudelleen valintaa, jonka jälkeen vastustajat menettäisivät asemansa. Uskonnollisen oikeiston suhtautuminen Trumpiiin on muuttunut. Viime vaaleissa uskovien mielestä rivosuinen Trump oli pienempi paha kuin Hillary Clinton. Nyt uskonnollinen äärioikeisto ihailee Trumpia estoitta. Toimittaja Markus Tiittula on seurannut USA:n äärioikeiston nousua Trumpin presidenttikaudella. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

USA:n äärioikeisto ja fasismi

Käsitys ”pimeästä keskiajasta” on säilynyt ihmeen kauan sekä populaarikulttuurissa että myös jossain määrin tutkimuskirjallisuudessa. Pimeydellä on tarkoitettu sivistymättömyyttä ja väkivaltaisuutta. Keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio sanoo, että näissä käsityksissä on mukana sekä virheellistä tietoa että oikean tiedon murusia. Keskiajan pimeys keksittiin jo renessanssin aikana, jolloin aiempina vuosisatoina kirjoitettua latinan kieltä alettiin pitää rappeutuneena ja rumana.Myös valistusajalle keskiaika oli hyvä vihollinen, koska sieltä löytyi hyviä esimerkkejä kirkon harjoittamasta sorrosta.Tahkokallion mukaan yksi keskiaikaa koskeva myytti on se, että koko Eurooppa olisi elänyt pienten  ruhtinaskuntien harjoittamassa feodaalitaloudessa. Feodalismin aikakausi oli lyhyt eikä se koskenut koko Eurooppaa. Toinen virheellinen käsitys on että keskiaika olisi ollut erityisen väkivaltaista aikaa. Yhtä väkivaltaisia ajanjaksoja on ollut ennen keskiaikaa ja myös sen jälkeen. Tietysti nykyajan Euroopan tilanteeseen nähden väkivallan tekoja tehtiin paljon. Jaakko Tahkokallion on perehtynyt keskiaikaa koskeviin virheellisiin käsityksiin. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Käsitys ”pimeästä keskiajasta” on säilynyt ihmeen kauan sekä populaarikulttuurissa että myös jossain määrin tutkimuskirjallisuudessa. Pimeydellä on tarkoitettu sivistymättömyyttä ja väkivaltaisuutta. Keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio sanoo, että näissä käsityksissä on mukana sekä virheellistä tietoa että oikean tiedon murusia. Keskiajan pimeys keksittiin jo renessanssin aikana, jolloin aiempina vuosisatoina kirjoitettua latinan kieltä alettiin pitää rappeutuneena ja rumana. Myös valistusajalle keskiaika oli hyvä vihollinen, koska sieltä löytyi hyviä esimerkkejä kirkon harjoittamasta sorrosta. Tahkokallion mukaan yksi keskiaikaa koskeva myytti on se, että koko Eurooppa olisi elänyt pienten ruhtinaskuntien harjoittamassa feodaalitaloudessa. Feodalismin aikakausi oli lyhyt eikä se koskenut koko Eurooppaa. Toinen virheellinen käsitys on että keskiaika olisi ollut erityisen väkivaltaista aikaa. Yhtä väkivaltaisia ajanjaksoja on ollut ennen keskiaikaa ja myös sen jälkeen. Tietysti nykyajan Euroopan tilanteeseen nähden väkivallan tekoja tehtiin paljon. Jaakko Tahkokallion on perehtynyt keskiaikaa koskeviin virheellisiin käsityksiin. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

 Myytit pimeästä keskiajasta

Suurin osa maapalloa jaettiin muutaman suuren siirtomaavallan välillä 1800-1900-luvuilla. Kolonialismilla on huono maine ja sen varjo on pitkä. Kolonialismi hyväksyi avoimen rasismin ja orjakaupan. Kolonialismi on muokannut länsimaita ja länsimaista ajattelua merkittävästi. Kolonialismin perinne näkyy edelleen maailman taloudessa ja poliittisissa suhteissa. Dosentti Antti Kujala on perehtynyt kolonialismin historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suurin osa maapalloa jaettiin muutaman suuren siirtomaavallan välillä 1800-1900-luvuilla. Kolonialismilla on huono maine ja sen varjo on pitkä. Kolonialismi hyväksyi avoimen rasismin ja orjakaupan. Kolonialismi on muokannut länsimaita ja länsimaista ajattelua merkittävästi. Kolonialismin perinne näkyy edelleen maailman taloudessa ja poliittisissa suhteissa. Dosentti Antti Kujala on perehtynyt kolonialismin historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kolonialismin historia

Jatkosodan aikana 1400 suomalaista sotilasta taisteli itärintamalla Saksan Waffen-SS:n joukoissa. Suomalaiset olivat osa osa SS-divisioona Wikingiä, johon rekrytoitiin ulkomaalaisia vapaaehtoisia.Dosentti André Swanström on tutkinut suomalaisten SS-miesten taustoja ja kohtaloita. Swanströmin mukaan suomalaiset nuoret miehet lähtivät Saksan armeijaan monista eri syistä. Hyvin monet lähtijöistä olivat natsi-Saksan ideologian kannattajia. Arkistotietojen mukaan suuri osa oli joko IKL:n tai suomalaisten natsiryhmittymien kannattajia. Osalla motivaationa oli puhdas seikkailunhalu tai isänmaallinen ajatusmaailma. Jotkut toivoivat, että Saksan kautta heille voisi avautua hyviä uranäkymiä uudessa Saksan johtamassa Euroopassa. Swanström on sitä mieltä, että aiempi historiantutkimus on pyrkinyt vähättelemään suomalaisten SS-miesten fasismisympatioita. Vaikka Wiking-divisioona joutui rintamalla koviin paikkoihin, suomalaiset olivat hyvin uskollisia sotureita. He ajattelivat, että suomalais-saksalaista aseveljeyttä ei voi pettää. Näin oli siitäkin huolimatta, että saksalaiset upseerit simputtivat suomalaisia joskus hyvinkin raa´asti. Swanströmin mukaan on selvää, että suomalaiset syyllistyivät Saksan armeijassa myös sotarikoksiin ja siitä on myös dokumentteihin perustuvaa näyttöä.

Jatkosodan aikana 1400 suomalaista sotilasta taisteli itärintamalla Saksan Waffen-SS:n joukoissa. Suomalaiset olivat osa osa SS-divisioona Wikingiä, johon rekrytoitiin ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Dosentti André Swanström on tutkinut suomalaisten SS-miesten taustoja ja kohtaloita. Swanströmin mukaan suomalaiset nuoret miehet lähtivät Saksan armeijaan monista eri syistä. Hyvin monet lähtijöistä olivat natsi-Saksan ideologian kannattajia. Arkistotietojen mukaan suuri osa oli joko IKL:n tai suomalaisten natsiryhmittymien kannattajia. Osalla motivaationa oli puhdas seikkailunhalu tai isänmaallinen ajatusmaailma. Jotkut toivoivat, että Saksan kautta heille voisi avautua hyviä uranäkymiä uudessa Saksan johtamassa Euroopassa. Swanström on sitä mieltä, että aiempi historiantutkimus on pyrkinyt vähättelemään suomalaisten SS-miesten fasismisympatioita. Vaikka Wiking-divisioona joutui rintamalla koviin paikkoihin, suomalaiset olivat hyvin uskollisia sotureita. He ajattelivat, että suomalais-saksalaista aseveljeyttä ei voi pettää. Näin oli siitäkin huolimatta, että saksalaiset upseerit simputtivat suomalaisia joskus hyvinkin raa´asti. Swanströmin mukaan on selvää, että suomalaiset syyllistyivät Saksan armeijassa myös sotarikoksiin ja siitä on myös dokumentteihin perustuvaa näyttöä.

Suomalaiset SS-miehet

Kun Suomen suurimmat kaupungit alkoivat kasvaa 1800-luvun jälkipuolella, heijastui kaupungistuminen myös aatteelliseen keskusteluun.  Jo silloin alkoi itää ajatus, että nykyaika on positiivista ja radikaalia ja vanha aika oli pysähtynyttä ja konservatiivista.  Siitä rakentuivat rintamat,  joissa kaupunki edusti kehitystä ja nykyaikaa ja maaseutu konservatiivisuutta. Tämä johti myös keskusteluun siitä, asuiko aito suomalaisuus maaseudulla vai voisiko myös kaupungistunut Suomi edustaa kansakunnan identiteettiä. Maaseudun ja kaupungin jännite on hyvin vanhaa eurooppalaista perua. Suomessa kuten monissa muissakin maissa kansallista identiteettiä pyrittiin rakentamaan maaseudun elämäntavan ja arvojen varaan. Kaupungit nähtiin paheellisina synninpesinä, jotka eivät kelvanneet puhtaiden ja ylevien kansallisten arvojen perustaksi. Uusimmassa kirjassaan Koti, katu, kortteli professori Laura Kolbe on tutkinut kaupunkilaisen identiteetin syntyä ja olemusta sekä kaupunkien roolia modernisaation murroksessa.

Kun Suomen suurimmat kaupungit alkoivat kasvaa 1800-luvun jälkipuolella, heijastui kaupungistuminen myös aatteelliseen keskusteluun. Jo silloin alkoi itää ajatus, että nykyaika on positiivista ja radikaalia ja vanha aika oli pysähtynyttä ja konservatiivista. Siitä rakentuivat rintamat, joissa kaupunki edusti kehitystä ja nykyaikaa ja maaseutu konservatiivisuutta. Tämä johti myös keskusteluun siitä, asuiko aito suomalaisuus maaseudulla vai voisiko myös kaupungistunut Suomi edustaa kansakunnan identiteettiä. Maaseudun ja kaupungin jännite on hyvin vanhaa eurooppalaista perua. Suomessa kuten monissa muissakin maissa kansallista identiteettiä pyrittiin rakentamaan maaseudun elämäntavan ja arvojen varaan. Kaupungit nähtiin paheellisina synninpesinä, jotka eivät kelvanneet puhtaiden ja ylevien kansallisten arvojen perustaksi. Uusimmassa kirjassaan Koti, katu, kortteli professori Laura Kolbe on tutkinut kaupunkilaisen identiteetin syntyä ja olemusta sekä kaupunkien roolia modernisaation murroksessa.

Kaupunkien rooli modernisaatiossa

On sanottu, että Suomessa kateus voittaa kiimankin. Yhtenä todisteena syvään juurtuneesta kateudesta on pidetty muun muassa sitä, että rikkaiden ja julkkisten verotietoja märehditään lehdissä monta päivää.Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan suomalaisesta kateudesta ja naapurivihasta. Vieraana on kirjalilja Lasse Nousiainen.

On sanottu, että Suomessa kateus voittaa kiimankin. Yhtenä todisteena syvään juurtuneesta kateudesta on pidetty muun muassa sitä, että rikkaiden ja julkkisten verotietoja märehditään lehdissä monta päivää. Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan suomalaisesta kateudesta ja naapurivihasta. Vieraana on kirjalilja Lasse Nousiainen.

Suomalainen kateus

Vuosi 1968 oli nuorison kapinavuosi sekä Euroopassa että USA:ssa. Opiskelijat osoittivat mieltään vanhoja autoritaarisia järjestelmiä vastaan. USA:ssa kansalaisoikeusliike alkoi vaatia äänekkäästi tasavertaisia menestymisen ja osallistumisen mahdollisuuksia  myös afro-amerikkalaiselle vähemmistölle. Vietnamin sota synnytti laajan rauhanliikkeen ja hippiliike kyseenalaisti  perinteisen kulutukseen  perustuvan amerikkalaisen elämäntavan.Sosiaalipsykologian professori emerita Anja Koski-Jännes  vieraili USA:ssa kesällä 1968 ja  haastatteli amerikkalaisnuoria. Tuoreessa teoksessaan Musta ja valkoinen protestisukupolvi hän muistelee tuota koko amerikkalaista yhteiskuntaa muuttanutta murroskautta. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vuosi 1968 oli nuorison kapinavuosi sekä Euroopassa että USA:ssa. Opiskelijat osoittivat mieltään vanhoja autoritaarisia järjestelmiä vastaan. USA:ssa kansalaisoikeusliike alkoi vaatia äänekkäästi tasavertaisia menestymisen ja osallistumisen mahdollisuuksia myös afro-amerikkalaiselle vähemmistölle. Vietnamin sota synnytti laajan rauhanliikkeen ja hippiliike kyseenalaisti perinteisen kulutukseen perustuvan amerikkalaisen elämäntavan. Sosiaalipsykologian professori emerita Anja Koski-Jännes vieraili USA:ssa kesällä 1968 ja haastatteli amerikkalaisnuoria. Tuoreessa teoksessaan Musta ja valkoinen protestisukupolvi hän muistelee tuota koko amerikkalaista yhteiskuntaa muuttanutta murroskautta. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

USA:n kuohuva kesä 1968

Venäjä käy informaatiosotaa sekä  maan sisällä että myös ulkomaan kansalaisia vastaan. Kotimaassa informaatiosodan kohteina ovat kriittiset toimittajat, tutkijat, oppositioaktivistit ja kansalaisjärjestöt.Informaatiosodan välineitä käytetään mustamaalauskampanjoita, vakoilua ja perusteettomia oikeusjuttuja. Venäjän informaatiosotaan perehtynyt toimittaja Jessikka Aro sanoo, että Venäjä käyttää myös huomattavan paljon voimavaroja länsimaita kohtaan suunnattuun informaatiosotaan.Venäjällä on suuri nettitrollaajien armeija, joka pyrkii ohjailemaan ulkomailla käytävää some-keskustelua ja vaikuttamaan siihen. Trollaus voi kohdistua aivan yksittäisiin ihmisiin, mikäli Venäjä kokee heidät itsensä vihollisiksi.Venäjä on kehittänyt tehokkaita trollausmenetelmiä, joilla pyritään vaikuttamaan jopa länsimaisten vaalien tulokseen.

Venäjä käy informaatiosotaa sekä maan sisällä että myös ulkomaan kansalaisia vastaan. Kotimaassa informaatiosodan kohteina ovat kriittiset toimittajat, tutkijat, oppositioaktivistit ja kansalaisjärjestöt. Informaatiosodan välineitä käytetään mustamaalauskampanjoita, vakoilua ja perusteettomia oikeusjuttuja. Venäjän informaatiosotaan perehtynyt toimittaja Jessikka Aro sanoo, että Venäjä käyttää myös huomattavan paljon voimavaroja länsimaita kohtaan suunnattuun informaatiosotaan. Venäjällä on suuri nettitrollaajien armeija, joka pyrkii ohjailemaan ulkomailla käytävää some-keskustelua ja vaikuttamaan siihen. Trollaus voi kohdistua aivan yksittäisiin ihmisiin, mikäli Venäjä kokee heidät itsensä vihollisiksi. Venäjä on kehittänyt tehokkaita trollausmenetelmiä, joilla pyritään vaikuttamaan jopa länsimaisten vaalien tulokseen.

Venäjän trollitehtaat

Kautta aikain on kerrottu tarinoita naissotureista ja jopa naisista armeijoiden päälliköinä. Koska historiaa ovat useimmin kirjoittaneet miehet, leimaa naissoturitarinoita ja –myyttejä usein ihmettely siitä, miten nainen kykenee miehille varattuihin tehtäviin ja rooleihin. Tunnetuin naissoturimyytti on antiikin tarinoissa esiintyvät amatsonit. Ei ole varmuutta siitä, perustuvatko amatsoni tarinat johonkin oikeaan historialliseen naissoturiperinteeseen. Arvellaan, että tarinoiden esikuvana voisivat olla muinaiset skyytit. Skyyttinaisten tiedetään osanneen ratsastaa ja metsästää ja he osallistuivat myös taisteluihin. Antiikin Kreikan amatsonitarinoissakin korostetaan toiseutta eli sitä että amatsonit olivat kerta kaikkiaan erilainen kansa kuin kreikkalaiset. Amatsonit esitettiin barbaareina, jotka olivat sivistyneen Kreikan vihollisia. Antiikin amatsonitarinat  ovat voimakkaasti vaikuttaneet länsimaiseen populaarikulttuuriin aina meidän päiviimme asti. Tietokirjailija Karolina Kouvola on tutkinut eri maiden naissoturitarinoita ja –myyttejä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kautta aikain on kerrottu tarinoita naissotureista ja jopa naisista armeijoiden päälliköinä. Koska historiaa ovat useimmin kirjoittaneet miehet, leimaa naissoturitarinoita ja –myyttejä usein ihmettely siitä, miten nainen kykenee miehille varattuihin tehtäviin ja rooleihin. Tunnetuin naissoturimyytti on antiikin tarinoissa esiintyvät amatsonit. Ei ole varmuutta siitä, perustuvatko amatsoni tarinat johonkin oikeaan historialliseen naissoturiperinteeseen. Arvellaan, että tarinoiden esikuvana voisivat olla muinaiset skyytit. Skyyttinaisten tiedetään osanneen ratsastaa ja metsästää ja he osallistuivat myös taisteluihin. Antiikin Kreikan amatsonitarinoissakin korostetaan toiseutta eli sitä että amatsonit olivat kerta kaikkiaan erilainen kansa kuin kreikkalaiset. Amatsonit esitettiin barbaareina, jotka olivat sivistyneen Kreikan vihollisia. Antiikin amatsonitarinat ovat voimakkaasti vaikuttaneet länsimaiseen populaarikulttuuriin aina meidän päiviimme asti. Tietokirjailija Karolina Kouvola on tutkinut eri maiden naissoturitarinoita ja –myyttejä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Naissoturimyytit ja -tarinat

Unissa ihminen kokee usein negatiivisia asioita: voimakkaita pelkoja, uhkaavia tai äärimmäisen noloja tilanteita. Joidenkin unitutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että unessa ihminen käsittelee uudestaan valveillaoloajan tunnetiloja. Uni tavallaan puhdistaa ja opettaa sopeutumaan ikäviin tunnetilohin. Uudempi tutkimus on  puolestaan sitä mieltä, että pahat unet valmentavat meitä kohtamaan tosielämän epäonnistumisia ja pettymyksiä. Unessa uhat ja ongelmat paisuvat usein järjettömän suuriksi, jotta me saisimme ottaa valveajan ongelmat vakavasti.  Amerikkalainen tutkija Kelly Bulkeley on rinnastanut unet eläinpentujen leikkeihin, joissa harjoitellaan niitä taitoja, joita eläimet tarvitsevat täysikasvuisina.  Kirjailija Anna Tommola on perehtynyt unitutkimukseen. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Miksi näemme unia?

1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuhannet suomalaiset muuttivat Neuvosto-Karjalaan.Suomalaisia  punaisia pakeni rajan taa sisällissodan jälkeen. Myöhemmin Karjalaan matkasi vapaaehtoisia sosialismin rakentajia sekä Amerikasta että Suomesta. Myös Lapuan liike muilutuksineen työnsi suomalaisia Neuvostoliittoon.Aloitteleva neuvostovalta tarvitsi loputtoman paljon uutta työvoimaa, sillä Venäjä oli maailmansodan, vallankumouksen ja sisällissodan jäljiltä rappiotilassa. Niinpä amerikansuomalaisia suorastaan houkuteltiin muuttamaan Karjalaan ihan kampanjoiden avulla.  Amerikansuomalaiset saivatkin Karjalassa paljon aikaan. He toivat mukaan koneita, laadukkaita  työkaluja ja moderneja työtapoja. Heidän ansiostaan metsätyön ja maatalouden tuottavuus nousivat selvästi. Amerikansuomalaiset kunnostautuivat myös rakentajina ja teollisuuden kehittäjinä. Suomalaiset pääsivät merkittäviin asemiin myös v. 1923 perustetun Karjalan autonomisen neuvostotasavallan johdossa. Suomalaisten ponnistelu sosialismin hyväksi sai kuitenkin traagisen lopun. Stalinin vainoissa tuhansia Karjalan suomalaisia pidätettiin ja teloitettiin. Tekaistujen syytteiden aiheena oli usein vakoilu tai sabotaasi.  Tutkijoiden arvioiden mukaan nelisen tuhatta suomalaista teloitettiin 1930-luvun aikana Karjalassa. Tietokirjailija Ossi Kamppinen on tutkinut suomalaisten vaihteita Neuvosto-Karjalassa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuhannet suomalaiset muuttivat Neuvosto-Karjalaan. Suomalaisia punaisia pakeni rajan taa sisällissodan jälkeen. Myöhemmin Karjalaan matkasi vapaaehtoisia sosialismin rakentajia sekä Amerikasta että Suomesta. Myös Lapuan liike muilutuksineen työnsi suomalaisia Neuvostoliittoon. Aloitteleva neuvostovalta tarvitsi loputtoman paljon uutta työvoimaa, sillä Venäjä oli maailmansodan, vallankumouksen ja sisällissodan jäljiltä rappiotilassa. Niinpä amerikansuomalaisia suorastaan houkuteltiin muuttamaan Karjalaan ihan kampanjoiden avulla. Amerikansuomalaiset saivatkin Karjalassa paljon aikaan. He toivat mukaan koneita, laadukkaita työkaluja ja moderneja työtapoja. Heidän ansiostaan metsätyön ja maatalouden tuottavuus nousivat selvästi. Amerikansuomalaiset kunnostautuivat myös rakentajina ja teollisuuden kehittäjinä. Suomalaiset pääsivät merkittäviin asemiin myös v. 1923 perustetun Karjalan autonomisen neuvostotasavallan johdossa. Suomalaisten ponnistelu sosialismin hyväksi sai kuitenkin traagisen lopun. Stalinin vainoissa tuhansia Karjalan suomalaisia pidätettiin ja teloitettiin. Tekaistujen syytteiden aiheena oli usein vakoilu tai sabotaasi. Tutkijoiden arvioiden mukaan nelisen tuhatta suomalaista teloitettiin 1930-luvun aikana Karjalassa. Tietokirjailija Ossi Kamppinen on tutkinut suomalaisten vaihteita Neuvosto-Karjalassa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Neuvosto-Karjalan suomalaisten kova kohtalo

Suomella on ollut 12 presidenttiä. Presidentin asema ja valta ovat olleet hyvin erilaisia eri aikakausina. Myös presidenttien suhde valtaa on vaihdellut hyvin paljon itsenäisyyden aikana. Professori Martti Turtola on uusimassa  kirjassaan kuvannut Suomen presidenttien suhdetta valtaa ja myös arvioinut presidenttiemme vallanhalua. Suomaisen presidenttivallan ehdoton ennätys on luonnollisesti Kekkosen aika. Kekkosen onnistui tehdä itsestään korvaamaton maan isä, jonka vähäinenkin arvostelu leimattiin majesteettirikokseksi.  Professori Martti Turtolan mukaan ennen sotia presidenteillä oli erilainen suhde valtaa kuin sodan aikana ja sodan jälkeen. Aiemmin presidentin tehtävä koettiin ennen kaikkia velvollisuudeksi isänmaata kohtaan eikä niinkään henkilökohtaiseksi menestykseksi. Vasta Mannerheim toi presidentin asemaan henkilökohtaisen vallan tavoittelun motiivin.

Suomella on ollut 12 presidenttiä. Presidentin asema ja valta ovat olleet hyvin erilaisia eri aikakausina. Myös presidenttien suhde valtaa on vaihdellut hyvin paljon itsenäisyyden aikana. Professori Martti Turtola on uusimassa kirjassaan kuvannut Suomen presidenttien suhdetta valtaa ja myös arvioinut presidenttiemme vallanhalua. Suomaisen presidenttivallan ehdoton ennätys on luonnollisesti Kekkosen aika. Kekkosen onnistui tehdä itsestään korvaamaton maan isä, jonka vähäinenkin arvostelu leimattiin majesteettirikokseksi. Professori Martti Turtolan mukaan ennen sotia presidenteillä oli erilainen suhde valtaa kuin sodan aikana ja sodan jälkeen. Aiemmin presidentin tehtävä koettiin ennen kaikkia velvollisuudeksi isänmaata kohtaan eikä niinkään henkilökohtaiseksi menestykseksi. Vasta Mannerheim toi presidentin asemaan henkilökohtaisen vallan tavoittelun motiivin.

Suomen presidentit ja vallasta luopumisen vaikeus

1600-luvulla elänyt Malin Matsintytär oli niitä harvoja Ruotsin valtakunnassa eläneitä naisia jotka poltettiin elävältä roviolla. Malinin rikos oli noituus. Laajamittaiset noitavainot alkoivat Ruotsissa vasta 1600-luvulla. Malin Matsintytär oli muuttanut Pohjanmaalta Tukholmaan.Tampereen yliopiston pohjoismaisen historian dosentti Marko Lamberg on tutkinut nuoren suomalaisnaisen traagista tietä noitaroviolle. Malin Matsintyttären antoivat ilmi hänen omat tyttärensä, joita itseään oli jo aiemmin syytetty noituudesta ja vierailuista Kyöpelinvuorella.

1600-luvulla elänyt Malin Matsintytär oli niitä harvoja Ruotsin valtakunnassa eläneitä naisia jotka poltettiin elävältä roviolla. Malinin rikos oli noituus. Laajamittaiset noitavainot alkoivat Ruotsissa vasta 1600-luvulla. Malin Matsintytär oli muuttanut Pohjanmaalta Tukholmaan. Tampereen yliopiston pohjoismaisen historian dosentti Marko Lamberg on tutkinut nuoren suomalaisnaisen traagista tietä noitaroviolle. Malin Matsintyttären antoivat ilmi hänen omat tyttärensä, joita itseään oli jo aiemmin syytetty noituudesta ja vierailuista Kyöpelinvuorella.

Noitaäidin tarina

Sata vuotta sitten Britannia on maailman johtava suurvalta jonka imperiumiin kuului neljännes maapallon asukkaista.  Toisen maailmansodan jälkeen Britannia piti arvioida maan ulkopoliittinen asema uudestaan. Winston Churchill oli sitä mieltä, että Britannian on tehtävä muun Euroopan kanssa yhteistyötä, jotta maailmansotien kauheudet eivät enää toistuisi. Kuitenkaan Britannia ei ollut uuden eurooppalaisen yhteistyön johtava voima. Britannia velkaantui maailmansodissa rankasti ja sotien jälkeen oli selvää, että maa ei pysty enää hallitsemaan entisen kaltaista globaalia imperiumia. Toisen maailmansodan jälkeen Britannia alkoi määrätietoisesti kehittää uutta hyvinvointivaltiota, jonka päämääränä oli, että kaikilla kansalaisilla oli turvallisuuden tunne ja luottamus tulevaisuuteen. Koko 1900-luvun poliittinen kehitys on muokannut maaperää myös niille suuntauksille, joiden johdosta Britannia on nyt hankkiutumassa eroon Euroopan Unionista. Tutkija ja Marko Kantola on perehtynyt Britannian poliittiseen historiaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Sata vuotta sitten Britannia on maailman johtava suurvalta jonka imperiumiin kuului neljännes maapallon asukkaista. Toisen maailmansodan jälkeen Britannia piti arvioida maan ulkopoliittinen asema uudestaan. Winston Churchill oli sitä mieltä, että Britannian on tehtävä muun Euroopan kanssa yhteistyötä, jotta maailmansotien kauheudet eivät enää toistuisi. Kuitenkaan Britannia ei ollut uuden eurooppalaisen yhteistyön johtava voima. Britannia velkaantui maailmansodissa rankasti ja sotien jälkeen oli selvää, että maa ei pysty enää hallitsemaan entisen kaltaista globaalia imperiumia. Toisen maailmansodan jälkeen Britannia alkoi määrätietoisesti kehittää uutta hyvinvointivaltiota, jonka päämääränä oli, että kaikilla kansalaisilla oli turvallisuuden tunne ja luottamus tulevaisuuteen. Koko 1900-luvun poliittinen kehitys on muokannut maaperää myös niille suuntauksille, joiden johdosta Britannia on nyt hankkiutumassa eroon Euroopan Unionista. Tutkija ja Marko Kantola on perehtynyt Britannian poliittiseen historiaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Britannian tie Euroopan laidalle

Yhteiskunnasta syrjään vetäytyneiden erakoiden elämäntapa on aina kiehtonut suurta yleisöä. Nykyäänkin tiedotusvälineet kertovat usein ihmisistä, jotka ovat hylänneet tavallisen elämän ja ovat vetäytyneet syrjäisiin asuinpaikkoihin. Tietokirjailija Milla Peltonen on tutustunut viime vuosikymmenten suomalaisiin erakoihin. Peltosen mukaan nykyaikana erakkoelämän valinta on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Metsäautotiet ja vaellusreitit tuovat turisteja ja muita kulkijoita joka kolkkaan. Yksi tunnetummista erakoiden ryhmistä on Lapin kullankaivajaerakot.  Tämä perinne on nyt loppumassa, koska lainmuutos tekee kullankaivusta kannattamatonta. Erakot ovat synnyttäneet aina myös lähes myyttisiä sankaritarinoita. Selviytyminen omavaraistaloudessa vuosikausien ajan ja myös hyppääminen ulos porvarillisesta elämäntavasta on usein nähty sankarillisina suorituksina, joihin harva kykenee.

Yhteiskunnasta syrjään vetäytyneiden erakoiden elämäntapa on aina kiehtonut suurta yleisöä. Nykyäänkin tiedotusvälineet kertovat usein ihmisistä, jotka ovat hylänneet tavallisen elämän ja ovat vetäytyneet syrjäisiin asuinpaikkoihin. Tietokirjailija Milla Peltonen on tutustunut viime vuosikymmenten suomalaisiin erakoihin. Peltosen mukaan nykyaikana erakkoelämän valinta on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Metsäautotiet ja vaellusreitit tuovat turisteja ja muita kulkijoita joka kolkkaan. Yksi tunnetummista erakoiden ryhmistä on Lapin kullankaivajaerakot. Tämä perinne on nyt loppumassa, koska lainmuutos tekee kullankaivusta kannattamatonta. Erakot ovat synnyttäneet aina myös lähes myyttisiä sankaritarinoita. Selviytyminen omavaraistaloudessa vuosikausien ajan ja myös hyppääminen ulos porvarillisesta elämäntavasta on usein nähty sankarillisina suorituksina, joihin harva kykenee.

Suomalaiset erakot

Tieteellisen tiedon ominaisluonteeseen kuuluu jatkuva epäily ja kyseenalaistaminen. Luotettava tieto syntyy useiden tutkijoiden työn tuloksena kun eri tutkijat päätyvät tahoillaan samaan lopputulokseen.Tieteellinen prosessi on läpinäkyvä, koska tutkijan pitää perustella tutkimuksen lähtökohta, käytetyt metodit ja esitellä myös käytetyt aineistot. Julkaistu tutkimus käy myös läpi tiukan vertaisarvioinnin.Tieteellisen tiedon pitäisi aina olla mukana poliittisessa päätöksenteossa, sano Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio.  Hyvä esimerkki on ilmastonmuutos. Koko ilmiö on tullut esille tieteellisien tutkimuksen kautta. Yksittäisten ihmisten havainnot eivät paljasta ilmastonmuutoksen eri tekijöitä tai seurauksia.  Vain tieteellisen tutkimuksen kautta on mahdollisuus saada selville, mitä voidaan tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Tieteellisen tiedon uskottavuutta murentaa sellainen kaupallinen tutkimus, jota ohjaa yksinomaan rahoittajan taloudelliset intressit. Tästä on esimerkkejä esimerkiksi tupakka- ja öljyteollisuudesta. Öljyteollisuus on rahoittanut muun muassa tutkimusta, jotka pyrkii kyseenalaistamaan ihmisen vaikutuksen ilmastomuutokseen. Kari Raivio arvostelee sitä, että nykyään tutkimustietotoa ei enää käytetä riittävästi lainsäädäntötyössä tai eikä uusien lakien vaikutusarvioinnissa. Sote-prosessi on tästä esimerkki.

Tieteellisen tiedon ominaisluonteeseen kuuluu jatkuva epäily ja kyseenalaistaminen. Luotettava tieto syntyy useiden tutkijoiden työn tuloksena kun eri tutkijat päätyvät tahoillaan samaan lopputulokseen. Tieteellinen prosessi on läpinäkyvä, koska tutkijan pitää perustella tutkimuksen lähtökohta, käytetyt metodit ja esitellä myös käytetyt aineistot. Julkaistu tutkimus käy myös läpi tiukan vertaisarvioinnin. Tieteellisen tiedon pitäisi aina olla mukana poliittisessa päätöksenteossa, sano Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio. Hyvä esimerkki on ilmastonmuutos. Koko ilmiö on tullut esille tieteellisien tutkimuksen kautta. Yksittäisten ihmisten havainnot eivät paljasta ilmastonmuutoksen eri tekijöitä tai seurauksia. Vain tieteellisen tutkimuksen kautta on mahdollisuus saada selville, mitä voidaan tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tieteellisen tiedon uskottavuutta murentaa sellainen kaupallinen tutkimus, jota ohjaa yksinomaan rahoittajan taloudelliset intressit. Tästä on esimerkkejä esimerkiksi tupakka- ja öljyteollisuudesta. Öljyteollisuus on rahoittanut muun muassa tutkimusta, jotka pyrkii kyseenalaistamaan ihmisen vaikutuksen ilmastomuutokseen. Kari Raivio arvostelee sitä, että nykyään tutkimustietotoa ei enää käytetä riittävästi lainsäädäntötyössä tai eikä uusien lakien vaikutusarvioinnissa. Sote-prosessi on tästä esimerkki.

Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö

Mitä on vapaa tahto? Tämä on filosofian klassinen kysymys, jota on pohdittu jo antiikista saakka. Vapaan tahdon olemusta on pohdittu niin filosofiassa, teologiassa kuin muissakin tieteissä. Vapaan tahdon problematiikka kuuluu myös heikkotahtoisuus. Usein ihminen tietää mitä pitäisi tehdä mutta tekee silti jotain muuta. Mutta onko heikkotahtoisuus laiskuutta vai pahe? Onko heikkotahtoinen vastuussa heikkotahtoisuudestaan, jos ei kuitenkaan voi sille mitään? Vapaan tahdon ideaa ovat vastustaneet etenkin deterministit. He on pohtineet sitä, voiko täysin vapaata tahtoa ollakaan, koska ihmisten tekoja ohjaavat monet ulkopuoliset tekijät. Perinteinen determinismi lähti siitä, että jokainen tapahtuma on jollain tavoin seurausta siitä, mitä on ennen tapahtunut, ja ihmisen tahto ei voi tätä lainalaisuutta rikkoa. Mutta osa filosofeista on sitä mieltä, että determinismi ja vapaa tahto eivät sulje toisiaan pois. Akatemiatutkija Aku Visala on tutkinut vapaan tahdon olemusta ja sen yhteensopivuutta deterministisen ajattelun kanssa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Mitä on vapaa tahto? Tämä on filosofian klassinen kysymys, jota on pohdittu jo antiikista saakka. Vapaan tahdon olemusta on pohdittu niin filosofiassa, teologiassa kuin muissakin tieteissä. Vapaan tahdon problematiikka kuuluu myös heikkotahtoisuus. Usein ihminen tietää mitä pitäisi tehdä mutta tekee silti jotain muuta. Mutta onko heikkotahtoisuus laiskuutta vai pahe? Onko heikkotahtoinen vastuussa heikkotahtoisuudestaan, jos ei kuitenkaan voi sille mitään? Vapaan tahdon ideaa ovat vastustaneet etenkin deterministit. He on pohtineet sitä, voiko täysin vapaata tahtoa ollakaan, koska ihmisten tekoja ohjaavat monet ulkopuoliset tekijät. Perinteinen determinismi lähti siitä, että jokainen tapahtuma on jollain tavoin seurausta siitä, mitä on ennen tapahtunut, ja ihmisen tahto ei voi tätä lainalaisuutta rikkoa. Mutta osa filosofeista on sitä mieltä, että determinismi ja vapaa tahto eivät sulje toisiaan pois. Akatemiatutkija Aku Visala on tutkinut vapaan tahdon olemusta ja sen yhteensopivuutta deterministisen ajattelun kanssa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Vapaan tahdon filosofia

The best podcasts on investing. For anyone interested in the stories in the investing industry, whether it's an interview with Ray Dalio or Ed Thorp to the writer of The Big Short. This topic includes the most fascinating stories from all the best investors. Add episodes you're interested into your queue below!

Best Investing Podcasts

What is this?
1 quote, 3 ideas & 1 question from a carefully curated podcast episode.
Every Monday & Wednesday.

Want a 3rd insight and episode every week? Email me at curation@owltail.com.