Mikael Agricola's guest appearances

Mikael Agricola

The Urbanist

Pieni karanteenikirjakerho

Äänirunopuro

Deborah Levy

Rachel Cusk

Elisa Aaltola

Tero Saarinen

Johanna Sinisalo

OwlTail

Viime vuoden parhaasta kaunokirjallisuuskäännöksestä palkitut Marja Luoma ja Sampsa Peltonen keskustelevat yhteistyöstään Mohamed Mbougar Sarrin Miesten syvimmät salaisuudet -teoksen parissa. Menestysromaani pursuaa eri rekistereitä, ääniä ja kirjallisuudellisia koukkuja, miten kääntäjät löysivät ratkaisut kaikkeen siihen, mikä eiolr yksioikoisen tuttua ranskankielisestä historiasta ja kirjallisuumaailmasta suomalaiselle lukijalle? Mbougar Sarr leikittelee teoksessa myös ”länsimaisen” oletuksilla ranskankielisestä Afrikasta, sen ihmisistä ja kulttuurista, miten kaikki tämä toteutetaan suomeksi? Mikä tässä läpeensä kirjallisessa romaanissa villitsi kansan jonottamaan kirjamessuilla?Keskustelemme myös asiantuntijalukijoiden käytöstä kääntäjän apuna ja kiroamme siihen liittyviä tahallisia väärinymmärtämisiä ja sensuurihysteriaa myös ja varsinkin ns. ”kulttuuripiirien” sisällä. Luoma ja Peltonen kertovat omista tavoistaan ratkaista, miten ”ranskalaistyypillinen” kolonialismin sävyttämä sanasto ja kielelliset konventiot siirtyvät suomalaislukijalle niin, että niiden kaikki sävyt -myös ja varsinkin kielteiset- ymmärtää? Mietimme myös, mitä kirjallisuutta ranskasta voisi Concourt- ja Nobel-palkittujen huippuromaanien lisäksi suomentaa - ehkäpä villisti jotain metropolien ulkopuolelta! Auttaisiko se suomalaisia ymmärtämään maata joka on lähellä, mutta jonka keskustelu on polarisoitunut ja vieraampi meille kuin englanninkielinen hyöky?!Kiitos podcastin mahdollistamisesta Suomen Kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry!

Viime vuoden parhaasta kaunokirjallisuuskäännöksestä palkitut Marja Luoma ja Sampsa Peltonen keskustelevat yhteistyöstään Mohamed Mbougar Sarrin Miesten syvimmät salaisuudet -teoksen parissa. Menestysromaani pursuaa eri rekistereitä, ääniä ja kirjallisuudellisia koukkuja, miten kääntäjät löysivät ratkaisut kaikkeen siihen, mikä eiolr yksioikoisen tuttua ranskankielisestä historiasta ja kirjallisuumaailmasta suomalaiselle lukijalle? Mbougar Sarr leikittelee teoksessa myös ”länsimaisen” oletuksilla ranskankielisestä Afrikasta, sen ihmisistä ja kulttuurista, miten kaikki tämä toteutetaan suomeksi? Mikä tässä läpeensä kirjallisessa romaanissa villitsi kansan jonottamaan kirjamessuilla? Keskustelemme myös asiantuntijalukijoiden käytöstä kääntäjän apuna ja kiroamme siihen liittyviä tahallisia väärinymmärtämisiä ja sensuurihysteriaa myös ja varsinkin ns. ”kulttuuripiirien” sisällä. Luoma ja Peltonen kertovat omista tavoistaan ratkaista, miten ”ranskalaistyypillinen” kolonialismin sävyttämä sanasto ja kielelliset konventiot siirtyvät suomalaislukijalle niin, että niiden kaikki sävyt -myös ja varsinkin kielteiset- ymmärtää? Mietimme myös, mitä kirjallisuutta ranskasta voisi Concourt- ja Nobel-palkittujen huippuromaanien lisäksi suomentaa - ehkäpä villisti jotain metropolien ulkopuolelta! Auttaisiko se suomalaisia ymmärtämään maata joka on lähellä, mutta jonka keskustelu on polarisoitunut ja vieraampi meille kuin englanninkielinen hyöky?! Kiitos podcastin mahdollistamisesta Suomen Kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry!

Osa 109: Mikael Agricola -palkitut Marja Luoma ja Sampsa Peltonen

Mikael Agricola Oikeastaan aika mielenkiintoinen, on tämä miehemme itä-uusimaalainen. Hän syntyi 1500-luvun alussa Pernajassa, suhteellisen vauraassa maalaistalossa. Hänen isänsä kyllä tunnetaan, mutta äidistä ei löydy tietoa ollenkaan. Ehkä äiti oi suomenkielinen, ainakin Mikael taisi myös suomenkielen, vaikka Pernajassa ruotsia puhuttiinkin. Birgitta Olavintyttären nai, ja Kristian- nimisen pojan sai. Agricola tarkoittaa maanviljelijää, ja Viipurissa koulussa alkoi Mikael sitä sukunimenä käyttämään. Maisteriksi valmistui. ja Saksassa uskonpuhdistukseen tutustui, Vuonna 1554 Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi eli piispaksi, ordinariukseksi siksi, että piispan nimitti paavi, ja nyt oltiinkin kruunun alamaisia. Mikael teki meille ABC-kirjan, tahtoi kansan uskontoa kotikielellään oppivan. Hän julkaisi Rucouskirjan, kirjan suuren ja mahtavan. Myös Raamatun suomensi hän, netistä löytyy tietoa vieläkin enemmän.  Ulla-Maija Mantere

<h2>Mikael Agricola</h2> Oikeastaan aika mielenkiintoinen, on tämä miehemme itä-uusimaalainen. Hän syntyi 1500-luvun alussa Pernajassa, suhteellisen vauraassa maalaistalossa. Hänen isänsä kyllä tunnetaan, mutta äidistä ei löydy tietoa ollenkaan. Ehkä äiti oi suomenkielinen, ainakin Mikael taisi myös suomenkielen, vaikka Pernajassa ruotsia puhuttiinkin. Birgitta Olavintyttären nai, ja Kristian- nimisen pojan sai. Agricola tarkoittaa maanviljelijää, ja Viipurissa koulussa alkoi Mikael sitä sukunimenä käyttämään. Maisteriksi valmistui. ja Saksassa uskonpuhdistukseen tutustui, Vuonna 1554 Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi eli piispaksi, ordinariukseksi siksi, että piispan nimitti paavi, ja nyt oltiinkin kruunun alamaisia. Mikael teki meille ABC-kirjan, tahtoi kansan uskontoa kotikielellään oppivan. Hän julkaisi Rucouskirjan, kirjan suuren ja mahtavan. Myös Raamatun suomensi hän, netistä löytyy tietoa vieläkin enemmän. Ulla-Maija Mantere

David Foster Wallacen tuhatsivuista, moneen suuntaan ja erilaisiin rekistereihin, alaviitteisiin ja tasoihin loikkivaa Infinite Jest -romaania on pidetty jopa mahdottomana kääntää. Tero Valkonen tarttui toimeen ja tulos ansaitsi vuoden Mikael Agricola -palkinnon. Podcastilla Valkonen kertoo, miten tämän romaanin kääntäjäksi kypsyminen on vaatinut parinkymmenen vuoden aikana kertyneen ammattitaidon - vaikka hän ajatteli pystyvänsä kääntämään sen jo vuosituhannen vaihteessa. Kuulet myös, mitä yhteistä on latinotanssien opiskelulla ja käännöstyöllä, miten englanninkielen eri sosiaaliset ja alueelliset rekisterit suomentuvat - tai jäävät kääntymättä, ja miksi Päättymätön riemu voi olla suomalaislukijalle helpompaa luettavaa kuin alkuteos englanninkieliselle. Valkonen kuvaa matkaansa DFW:n maailmassa ja kertoo kuinka tutkimustyö auttaa kulttiteoksen suomentamisessa - ja milloin on vain otettava omia hyppyjä kieleen. Hän myös perustelee, miksi Päättymätön riemu sai suomenkielisen nimensä ja miksei kirjaimellisempi käännös aina toimi. Jakso tehty yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry:n kanssa.Kannen suunnittelu Ilkka Kärkkäinen / Siltala ja Sanavalinta

David Foster Wallacen tuhatsivuista, moneen suuntaan ja erilaisiin rekistereihin, alaviitteisiin ja tasoihin loikkivaa Infinite Jest -romaania on pidetty jopa mahdottomana kääntää. Tero Valkonen tarttui toimeen ja tulos ansaitsi vuoden Mikael Agricola -palkinnon. Podcastilla Valkonen kertoo, miten tämän romaanin kääntäjäksi kypsyminen on vaatinut parinkymmenen vuoden aikana kertyneen ammattitaidon - vaikka hän ajatteli pystyvänsä kääntämään sen jo vuosituhannen vaihteessa. Kuulet myös, mitä yhteistä on latinotanssien opiskelulla ja käännöstyöllä, miten englanninkielen eri sosiaaliset ja alueelliset rekisterit suomentuvat - tai jäävät kääntymättä, ja miksi Päättymätön riemu voi olla suomalaislukijalle helpompaa luettavaa kuin alkuteos englanninkieliselle. Valkonen kuvaa matkaansa DFW:n maailmassa ja kertoo kuinka tutkimustyö auttaa kulttiteoksen suomentamisessa - ja milloin on vain otettava omia hyppyjä kieleen. Hän myös perustelee, miksi Päättymätön riemu sai suomenkielisen nimensä ja miksei kirjaimellisempi käännös aina toimi. Jakso tehty yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry:n kanssa. Kannen suunnittelu Ilkka Kärkkäinen / Siltala ja Sanavalinta